Sukeltelua lankakasoissa

Minne se meni?

2012-01-09T21:04:00.001+02:00

Se vuosi nimittäin? siis se 2011. Juurihan se 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen meni, ja nyt jo hyvää vauhtia viuhuu se toinenkin parhaillaan. Blogin päivittämisen suhteen oli hiljaisempi vuosi kuin 2010, taisi sinne jokunen kuukausi jäädä vallan ilman päivityksiä. Enpä tosin noin kiireistä vuotta ole koskaan elänytkään, joten kait se selittää.
Tosin lankaa sain uppoamaan neuleisiini hieman edellistä vuotta enemmän. Onpas hauskaa vertailla näitä vuosikulutuksia keskenään, kun ei ole koskaa aiemmin tullut kirjattua mitään ylös. On kai se aina kovasti kiinni langan paksuudesta ja juoksevuudesta, ettei se grammamäärä kaikkea kerro, kuitenkin suuntaa-antava.

Hain vuoden ajalta ne eniten käytetyt tai muuten vaan kivoimmat neuletuotokset.

Tästä villatakista tuli lemppari. Päällä se on jokatoinen päivä. Lankakin oli joskus muinoin Novitan Jasmin, puuvillainen kausilanka.

Mysteerisukat eli Ykskyntöset, itsevärätyt langat ja pitkästä aikaa herätelty kirjoneule.

Polvisukat itsevärjätyistä Maijoista.
Nää vaan on hienot <3

Kesäkuussa oltiin Karoliina Tetrin indigovärjäys-kurssilla. Myös kotona tuli kesän lopulla värjättyä indigolla ja itse kasvatetuilla morsingonlehdillä.

Dropsin Nepalista neulottu jakku. Väri on just nyt se lemppari. Ja napitkin on ihan match, vaikka kuvissa näyttävätkin vähän tummemmilta:)

Ystävälle neulotut sukat. Ylitin itseni näiden kanssa, kun se kirjoneule löytyi sieltä unohduksista jostain. Taisin jopa hieman innostua, joten taidan tehdä jonkilaiset itsellenikin.

Ja tietenkin ne joulupallot olivat talven kovin hitti. Sain oman Arnen ja Carlokseni (kirjan siis) vasta joulun jälkeen postista. Olivat sen jonnekin hukanneet 1,5 kuukaudeksi. Harmitti, kun olisin niitä kirjoneuleisia halunnut neuloa joulukuuseen, mutta ensi vuonna ehtii. Toki oli myös semmosta aitoa joulun odotusta, kun jokainen päivä odotti paketti postista.

Siinä ne vuodet omat lempparit. Voisin tehdä sellaisen uuden vuoden lupauksen, että lähettelen postia useammin ystäville. Vaikka vain kirjeen tai kortin. Neulotun kirjanmerkin tai semmosta. Postista on aina niin ihana saada jotain. Eikä kukaan lähetä enää kirjeitä. Vaikka pitäisi. nih.

Stripe Study Shawl

2012-01-06T08:43:00.000+02:00

Nyt on rentouduttu joululoman viimeisellä viikolla oikeen kunnolla, en ole jaksanut edes blogia päivittää. Viime vuoden puolella valmistui kuitenkin uuden talvitakin kaveriksi huivi.

Malli: Stripe Study Shawl, (by Veera Välimäki)
Lanka: Drops Silke-Tweed, 250g
Puikot: 4mm.

Huivi on malliltaan epäsymmetrinen. Paksuutta toisen pään raitoihin tehdään lyhennetyillä kerroksilla. Pidin kovasti mallista. Lisäksi huivi neulotaan ainaoikeaa, joten vältytään kolme vuotta kestäviltä huivin viimeisiltä nurjilta kerroksilta. Huivin käytössä on toki hieman opettelemista epäsymmetrisen rakenteen vuoksi.

Lanka on todella ihanaa, harmi vaan, ettei sitä enää valmisteta. Pidän pinnan rosoisuudesta, mutta myös siitä, että materiaali tuntuu mukavalta (villaa ja silkkiä). Huomaatte ehkä, että repäisin oikein olan takaa värien kanssa: huivissani on punaista. Ei sitä nyt rohkeinkaan uskalla räikeäksi sanoa, mutta punaista se on!

En toivotellut hyviä jouluja tai uusia vuosiakaan, mutta vaikka vuodenvaihde menikin jo, niin kaikille lukijoille oikein mukavaa ja lankaisaa vuotta 2012!

Loma

2011-12-21T17:34:00.003+02:00

Joululomani on tänä vuonna hieman erilainen kuin edellisinä vuosina. Ei siksi, että tekisin jotain kovin erilaista tai viettäisin sen jossain muualla, vaan koska sitä edeltävä aika on ollut erilainen ja ehkä myös tuleva vuosi.

Aiemmin olen odottanut lomaa kuin kuuta nousevaa, koska se on merkinnyt vapaa-aikaa. Nyt sitä vaapaa-aikaa on ollut jo ennen lomaa enemmän kuin aiempina vuosina, joten en ole maannut kolmea ensimmäistä lomapäivää sohvalla kuitaten univelkoja pois. Lisäksi, eräs pidempi projekti, joka kestää reilut pari vuotta, on alkanut, ja aivoni työstävät ideoita ja toteutussuunnitelmia oli sitten joulun aika tai ei.

Neuleiden saralla on tapahtunut ehkä se paras joulurentoutus, sillä ennen joulua tein poikkeuksellisen paljon juttuja muille, niin nyt pitkästä aikaa neulon itselleni jotain! Sillä ei ole kiire, neulon sellaista mallia kuin itse olen valinnut ja vielä väreistä joita rakastan!

Puikoilla on Veera Välimäen malli Stripe Study Shawl. Juuri sellainen mistä pidän: yksinkertainen mutta siinä on jujua.

Joulukorttejakin lähti tänä jouluna muutamia. Neuloin niihin kuusen, jonka voi ripustaa vaikka joulukuuseen tai pitää kiinni kortissa, jos niin haluaa.

Ja kuusi ei ole kitukasvuisuuden vuoksi vaalea, vaan ajattelin hieman pirteämmän vihreän olevan paikallaan nyt kun ulkona on hyvin pimeää...

Lapasia

2011-12-05T15:38:00.001+02:00

Tasan vuosi sitten aloitin lapaset. Suunnitelma oli tehdä niistä vuorelliset, koska viime talvihan oli h...yvin kylmä. Noh, lapaset eivät koskaan valmistuneet viime talven pakkasiin. Tänä syksynä sain neulottua päälliset valmiiksi, vieläkin vuoret kuitenkin uupuivat.

Itsehän en näitä vuoria koskaan saanut nelotuksi, mutta osasin pyytää apua äidiltä. Näin siis vuoretkin valmistuivat ja lapaset pääsivät vihdoin keskeneräisten projektien lisalta pois. Tuntuu jotenkin juhlalliselta pyyhkiä blogini oikeasta reunasta keskeneräisten projektien kohdalta nämä `lapaset Gjestal Maijasta`.

Lankana päällisissä on Gjestal Maija, jota meni n. 80g. Vuoret on tehty Novitan Woolista, sitä kului n. 75g.

Kuvion olen kaivanut jostakin neulonnan käsikirjasta (sekin on päässyt tässä matkalla jo hukkumaan).

Viime postauksen jäljiltä on myös koukkuaminen edistynyt. Kokeilut eteneivät lapasiin, jotka erinäisten sovellusten jälkeen näyttävät tältä:

Lapasten aloitukseen tein 36 kjs. Toisella kerroksella virkkasin kiinteitä silmukoita, joista sitten noukin ensimmäisen koukutun kerroksen. Lapasissa on siis 36 silmukkaa. Koko sopii siroon naisen käteen, joskin lapaset luonnollisesti ovat hieman erikokoiset, sillä toisen virkkuujälki on piukempaa. Koukku oli kokoa 4-4,5mm.

Lankana näissäkin lapasissa on Gjestal Maija, molempia värejä meni inasen alle kerä, eli yhteensä 100g. Lapaset oliva niin soukat, että ilman peukalokiilaa ne eivät olisi mahtuneet käteen. Siispä lisäsin joka toinen kerros kaksi silmukkaa. Lisäyksiä tein yhteensä 6 kertaa. Ehkä yksi vähemmänkin olisi riittänyt, mutta mieluummin inasen liian iso kuin liian pieni peukalo on parempi.

Sitten täällä on myös"joulutouhut" alkaneet. Tämän joulun ehdottomasti kuumi buumi ovat neulotut joulupallot, joten tottahan toki mekin olemme niitä neuloneet.

Olen tilannut jo Arnen ja Carloksen kirjan, mutta alan jo hermostua toimitusajan pituuteen. Tilasin englanninkielisen teoksen brittiläisestä nettikaupasta, ja toivotaan tällä viikolla saapuvaksi! Odotin perjantaihin asti, mutta sitten kärsivällisyyteni loppui muiden neuloessa ihanaakin ihanampia palloja:D Kävin hakemassa Hesarin sivuilta yksinkertaisen ohjeen palloista ja tein muutaman.

En viitsinyt edes alkaa sovittamaan kirjoneulekuvioita palloon, sillä sitä vartenhan minä sen kirjan olen tilannut! Tyydyin siis yksinkertaisempaan sovellukseen, ja tein yksivärisiä ja raitaisia. Pallot on aika ihastuttavia! Olen myös sitä mieltä, että miltei kaikki näyttää paremmalta lasipurkissa, niin myös pallot! Kippaan voisi myös laittaa pienet jouluvalot, niin pallot näkyisivät myös pimeällä.

Siis lisää palloja - ja lamput.

Koukuttavaa

2011-11-27T15:08:00.001+02:00

Olen tässä pari päivää perehtynyt koukkuamisen ihmeelliseen maailmaan. Sen verran jo tiedän, että nimi on aika kuvaavaa: koukuttavaa tämä onkin! Tekniikasta käytetään myös nimeä Tunisialainen virkkaus, ja koukkuakin tunisialaiseksi koukuksi. Koukun molemmissa päissä on siis koukku, jolla työstetään silmuokita.
Tämän testailun lisäksi aloitin jo toisen. Koitan saada lapasen aikaiseksi, peukalokiila on jo valmiina. Nyt mietin, miten ne kärkikavennukset saadaan aikaan...

Neulottuja lapasia on jo niin paljon, että viehättää muilla tekniikoilla saadut pinnat. Koukkuamalla saa kivasti kaksivärisiä neuleita, ja värien avulla tämänkin pinnan saa muuttumaan melkoisesti.

Tekniikkakuvat eivät ole kovin kummoisia. Havaitsin, että omista käsistä kuvan ottaminen on hyvin, hyvin haasteellista:D Kuitenkin yläkuvassa on koukulle noukittu edellisen kerroksen pystysuuntaan kulkeva lanka. Koukulle noukitaan silmukka ja vedetään lanka siitä läpi.

Näin niitä silmukoita syntyy koukulle useita. Tässä vaiheessa siis normaalista virkkauksesta poiketen silmukoita on koukulla enemmän kuin yksi. Vasta kun koukku on täynnä silmukoita, työ käännetä nurja puoli itseä vasten.

Koukun toisella päällä virkataan koukuttujen silmuokiden läpi ketjusilmukoita. Toinen lanka siis kulkee pystysuorien silmukoiden sisällä vaakatasossa. Jokaisen läpivedetyn silmukan jälkeen (tässä keltaisella langalla) tehdään ketjusilmukka, ja vedetään se koukulla olevan silmukan läpi, taas ketjusilmukka ja koukulla olevan silmukan läpi jne. Kun silmukat on viimeistä lukuunottamatta työstetty, työ käännetään oikea puoli itseen päin ja aloitetaan alusta.

Tasona en ole vielä tätä koittanut. Se voisi olla seuraava testaus. Jos mielii samanlaista värikuviota, niin työssä pitäisi olla molempia värejä kaksi, jotta molemmissa reunoissa odottaisi lanka millä työstää silmukat toiseen suuntaan (tai ainakin näin järkeilen).Toisaalta useammalla värillä saisi hyvinkin elävää pintaa...

Huovutettua

2011-11-27T14:48:00.001+02:00

Onpas harmaata. Vettä sataa. Pimeää.
Marraskuu voisi hyvinkin olla erittäin masentava kuukausi... Tai no, onhan se, mutta siitä saa vähemmän masentavan, kun ympäröi itsensä ihanilla käsitöillä. Ajattelin, että paras piristys olisi nopeasti valmistuva projekti, joten päätin tehdä huovutetut lapaset.

Lanka: Hjertegarn Lima,
menekki tasan kaksi kerää, eli 100g.
Puikot: 5mm

Nopeaa projektia kaipasin, ja sitä nämä todella olivat. Miltei päivässä valmista! Yhteen lapaseen meni tarkalleen yksi kerä. Neuloin ennen kärkikavennuksia peukalon, jotta pystyin käyttämään langan mahdollisimman loppuun. Huovutuksen jälkeen tämä lanka on vielä hyvin muokattavissa: kokoa lapaseen saa venytettyä aika paljonkin. Pesukoneesta tultuaan näyttivät lapsen lapasilta; pikkuisen muokkauksen jälkeen olivat aikuisen käteen sopivat.

Saman tien kun kerran innostuin, niin tein toiset. Strategiset mitat ovat siis samat kuin violeteissa lapasissa lankaa myöden. Näihin yksivärisiin voisi tehdä kämmenselkään kirjailut. En sillä saralla ole aiemmin kunnostautunut, joten nyt voisi harjoitella.

Nämä siniset lapaset huopuivat paljon vähemmän kuin nuo kirjavat. Liekö ollut pesukone täydempi, värjäyksestä johtuvaa tai lankaerästä kiinni. Vaikka ovat käytännössä "samaa lankaa", niin huopumistulos on todella erilainen. Violeteista ei enää näe silmukoita ollenkaan, mutta sinisissä huopuminen oli paljon kevyempää: silmukkajonotkin näkyvät vielä selvästi. Siniset vaativat vähemmän muovailua pesun jälkeen, mutta violettien pinta on minusta kauniimpi.

Marraskuun masennuslaariin voisi hyvin tunkea myös tämän valonpuutteen. Kuvaamista voisi kuvailla erään poliitikon sanoin: VMP!

Tuikkikaa tähtöset!

2011-11-23T16:10:00.001+02:00

Viime viikot olen tahinut näiden kirjoneulesukkien parissa. Ystäväni pyysi tällaiset tekemään, joten rohekasti sitten tulostin kaaviokuvan, otin puikot käteen ja aloin neuloa. Havaitsin, että kirjoneuletta ei ole kovinkaan paljon lähiaikoina harjoiteltu. Aluksi tuntui, että tulen vielä vanhaksi näiden sukkien kanssa, mutta kyllä se sitten lähti luistamaan. Joten kiitos tästä ystävälleni, ilman ulkoista pakotetta nämä lojuisivat hyvin suurella todennäköisyydellä sohvan takana - kauan.

Malli on Dropsin sivuilta, malli 110-42,

Langaksi valitsin ohjeen Dropsin Karisman sijaan Viking Villen (halusin tehdä vahvistetusta sukkalangasta) ja sitä kului yhteensä 240g. (Tummanharmaata meni 130g ja valkoista 110g).

Puikot: 4mm.

Hieman modailin ohjetta: jätin ylimpiä kirjoneulekuvioita pois, koska toiveissa oli polvipituiset (ei siis ylipolven menevät) sukat. Vähän näistä kyllä innostuin, vaikken loppuvuonna kuitenkaan taida enää tarttua kirjoneuleeseen. Tarvitsen hetken hermoloman: kirjoneuleguruksi on vielä erittäin pitkä matka:D

Mutta kirjoneulekrapulasta selvittyäni voisin neuloa vaikka tällaiset itselleni...

Paketin väänsin kymmenen kilon sokeripaketin kääreestä. Paljon vaan teippiä ympärille, ja postiin. Ihanaa lähettää postissa sukkia. Muutenkin tulee postitse lähetettyä aivan liian harvoin kenellekään mitään... Jos tekisi uuden vuoden lupauksen ja lähettäisi ihan ilman mitää syytä ystäville kirjeitä, kortteja tai jotain pientä itsetehtyä. Pienestä se päivän piristys on aina kiinni!

Piikkiö

2011-11-08T08:59:00.001+02:00

Kerrankin täälläkin jotain punaista! Kuitenkaan omaan käyttöön nämä eivät ole. Vaatekaapissani eikä päälläni nähdä siis jatkossakaan punaista - ei vaan ole mun juttu ei.

Malli on Mary Oljen Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä -kirjasta. Malli kulkee kirjassa nimellä urheilusukka 7-8 vuotiaalle.
Lanka on itsevärjättyä Gjestal Maijaa, sitä kului 200g. Lanka on värjätty kokenillin ja krapin jäkiväreillä.
Puikot 3mm.

Kirjan mallissa silmukoita oli 69, joten lisäsin luomisreunan silmukkaluvuksi 76s. Sukan suu on kaksinkerainen ja nurjalla puolella on aukko kuminauhan pujottamista varten kujaan - hyvin Mary Olkimainen sukansuu siis. Olki toteaa kirjassaan, että todella pitkissä naisten sukissa kaksinkertainen reuna on hyvä ja tukeva alusta myös sukkanauhanappien kiinnittämistä varten!

Sukan kuviomalli on otettu talteen Piikkiöstä. Olki on siis luonut tämän kuvion vanhojen sukkien perusteella. Perinteinen suomalainen kuvio siis kyseessä. Kuvio luodaan nurjilla ja oikeilla silmukoilla. Oljen mielestä esiäitimme olivat taitavampia neulojia mitä 1940-luvun naiset(jolloin siis kirja on ilmestynyt), koska sukat ovat aiemmin olleet kauniin koristeellisia ja sen lisäksi vielä todella mallikkaita. Kuvio on kyllä kaunis - itse pidän näistä nurjilla ja oikeilla silmukoilla luoduista kuvioista. Lisäksi kuviota neuloo todella nopeasti ja vaivattomasti!

Oljen mukaan jokaisessa sukassa tulisi myös olla takasauma. "Esiäitimme tiesivät, että sukka on sekä mallikkaan näköinen että säären hoikkuutta tehostava, jos siinä keskellä takana kulkee hyvin näkyvä saumaa muistuttava kuvioraita." (Olki: Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä) Näihin sukkiin toki neuloin sauman, mutta se hieman hukkuu tuonne kuvioon. Pohjekavennukset on kyllä hyvä tehdä tuon sauman molemmin puolin.

Neuloin sukat vajaassa viikossa, sillä nämä oli tosi koukuttavat neuloa! Yleensä pitkissä sukissa viimeistään toisen sukan varressa alkaa kyllästyttää, mutta näitä neuloin kauhealla innolla. Tenttikirja ei ehkä ihan samalla tahdilla sitten edistynytkään, mutta ehtiihän sitä sitten...

Hyvää Nenäpäivää!!

2011-11-04T09:47:00.000+02:00

Tänään on siis virallinen nenäpäivä! Sen tietää siitä, että meille tullessaan saa oitis asiaankuuluvan nenän...

Huomasitteko, että mulla on uus pipo?

Sitähän näissä on YRITETTY kuvata, mut sit lähti nenä elämään omaa elämäänsä...

Noh, sen malli Felicity,(Ravelryyn)

Lanka: Cascade Yarns 220 Paints, n. 70g.

Puikot 3,5mm ja 4mm.

Tehkää hyvää tänään!

Pomatomukset

2011-10-30T11:56:00.000+02:00

Pari viikkoa sitten vietetyn syysloman aikana valmistui myös Pomatomukset. Enpä vain ole saanut niitä täällä vielä esitellyksi. Olen mukamas niin kiireinen, etten ehdi tietokoneen vieressä piipahtamaan yhden päivityksen verran. Tänään sain yhden ylimääräisen tunnin käyttööni kellojen siirtämisen vuoksi. Olin kaupan oven takana klo 11.00 ihmettelemässä, miksi on niin hiljaista... Aamulla tavattiin ystävien kanssa sulassa sovussa kaikki tuntia liian aikaisin liikenteessä, sillä kukaan ei ollut huomannut kellojen siirtämistä:D

Malli: Pomatomus, by Cookie A
Lanka: Araucania Ranco Multy, 100g
Puikot: 2.5mm

Sukat on kyllä ihanat ja olen näitä jo kauan suunnitellut tekeväni. Oikea lanka vain ei ollut vielä tullut vastaan. Tämän langan nähdessäni hennot kellot kilisivät sen merkiksi, että nämä kaksi kuuluvat yhteen. Kuvat on vain otettu hieman liian samanvärisen taustan edessä, joten langan ja mallin symbioosi näissä ei nyt näytä niin vakuuttavalta...
Muttamutta, voihan takareunasta neulottu oikea silmukka. Ei niitä nyt ihan hetkeen.

Valmistuneiden listalle pääsi myös Stockholm Scarf. Lanka on Cascade Yarnsin 220 Paints. Sitä kului yhteensä 200g, neuloin muistaakseni 5mm puikoilla.

Samasta langasta on tarkoitus nyt neuloa myös pipo. Yksi versio on jo valmis, mutta lopputulos näyttää siltä, että minulla olisi iso punertava herne päässä. Ei hyvä, joten uutta yritystä vaan.

Ikivihreä

2011-10-23T10:30:00.000+03:00

Syyslomaviikon raivoisan neulomisen jälkeen on jotain valmistunutkin ja jopa kuvattu. Alkaa olla hieman haasteita näiden neulekuvien ottamisessa, kun sisällä ei enää tahdo valo riittää ja ulkonakin se aika lyhenee päivä päivältä. Mutta onneksi olen nyt varautunut pakkasten ja pimeyden tuloon...

Malli: Naisen neulottu pikkujakku, Novita syksy 2011. (tykkään noista Novitan mallien nerokkaista neulenimistä:D)
Lanka: Drops Nepal, 550g.
Puikot: 5.5mm

Lanka on ihan superihanaa! Aloitin tästä jo aiemmin liivin, mutta siihen ei lanka riittänyt. Piti siis purkaa. Samoin meinasi käydä nytkin, sillä varastossa olleet kymmenen kerää uhkasivat loppua kesken. Onneksi meillä on Ravelry, ja vakoilin sieltä ihmisten lankavarastoja ja hain samaa värierää hienolla menestyksellä. Eräs avulias henkilö laittoi postiin pari avustuskerää! Kiitos siitä.

Tästä on kovaa vauhtia tulossa yksi lempparineulomuksistani. Alkuun hieman epäilytti tuo kohokuvio, mutta valmiissa neuleessa se näyttää pelkojani paremmalta. Kuvio tehtiin nurjalle neulomalla yhdestä silmukasta kolme, joten kuvio nousee hieman koholle. En oikein ole kohoneuleiden ystävä, mutta tämähän nyt ei ole varsinainen ysärinyppy, joten uskalsin kokeilla:)

Syksyn värit

2011-10-16T20:01:00.001+03:00

Olin auttelemassa mökillä laiturin nostossa, tavaraoiden raijaamisessa, liikojen ruokien pois syömisessä ja sen sellaisessa. Sen verran autoin laiturin talvehtimisasetuksissa, että puhuin vieressä kuin papupata ja otin muutaman kuvan.

Puut on nyt niiiiiin ihanan värisiä.

Kyllä täällä kohta neuleitakin valmistuu. Nyt on pää niin täynnä ideoita, että harmittaa, kun ei ehdi niin nopeasti neulomaan kuin ideoita putkahtelee...

Ilma on jo sen verran viilentynyt, että neulojan sesonki on kyllä alkamassa: huivia kaulaan, pipoa päähän ja lapasia käteen. Pojukin päätti tulla lämmittelemään vastavalmistuneen huivin päälle - totesi sen lämmittävän vielä enemmän kunhan siihen tarttuu pari karvaa kiinni...

Parit

2011-09-29T20:12:00.000+03:00

Syksyn väriteema jatkuu myös sukissa, sillä raitavillis sai parikseen raitasukat!

Malli: ihan perussukat
Lanka: kasvivärjätty Gjestal Maija, yhteensä n. 120g.
Puikot: 3mm

Tein tosiaan villatakin pariksi vielä sukat jämäkeristä. Eipä näistä nyt sen kummempaa sanottavaa ole, ihan tavalliset sukat, 60s, ranskalainen kantapää ja sädekavennukset.

Tunnustus

2011-09-21T17:28:00.000+03:00

Sain ihkaensimmäisen huomionosoituksen blogilleni Elinalta, kiitos tästä!

Tunnustuksen saajan pitää kiittää

tunnustuksen antajaa,

antaa tunnustus 8 bloggaajalle ja kertoa 8 asiaa itsestään, joita ei ole

aiemmin kertonut.

1. En ole koskaan pitänyt askartelusta enkä kuviksesta.
2. Haluaisin kuitenkin kovasti pitää askartelusta (esim. joulukorttien tekemisestä).
3. Haaveilen edelleen open duunista, vaikka se ihan hullua onkin.
4. Rakastan sairaalasarjoja.
5. Kuuntelen aina silloin tällöin salaa Movetronin Alla koivupuun -biisiä.
6. Pelkään hirveästi hämähäkkejä.
7. Olen saanut kaksi viherkasvia pysymään hengissä jo kaksi vuotta!
8. Menetän totaalisesti hermoni kun tietotekniikka ei pelaa. (tämän sai kokea eilen DNA:n asiakaspalvelu, olen pahoillani siitä)

Ja tunnustus lähtee eteenpäin...

Emma, My Exploration

Anna, Honey I'm Home

Judiuni, Villalankasarvikuono

Emmanuelle, This is my knitting

Hannele, Hannele in Wonderland

Jatta, Jatta soheltaa

Siinä on nyt vaan kuusi, mutta syytän taas tätä jo manaamaani tietotekniikkaa: hermo ei kestä linkittää useampaa, kun tämä yhteys toimii niin toivottoman hitaasti.

Retroilua

2011-09-18T12:51:00.000+03:00

Syksyn värimaailma on ihan parhautta! (oikeastaan niin mun mielestä on jokaisen vuodenajan, mut nyt se syksyn värimaailma on parasta, koska syksyhän on nyt)
Siitä innostuneena valitsin kasvivärjättyjen Maijojen laatikosta syksyvärejä: kahta ruskeaa sävyä ja oranssia!

Ja niistä muodostui sitten raitatakki.

Mallin sovelsin työn edetessä, visiona ihan perus.
Lanka: kasvivärjätty Gjestal Maija, yhteensä 450g. (suopursu: tummanruskea, krapin ja punasipulin jälkiväri: vaalean ruskea, krappi: oranssi)
Puikot: 3,5mm

Ensimmäinen oranssi raita oli ihan kauhean kirkas. Meinasin jo riistää koko neuleen. Päätin kuitenkin pysyä kannassani, että voin käyttää muunkin värisiä vaatteita kuin yksivärisiä harmiata, mustia ja sinisiä. Joten jatkoin neulomista - onneksi - koska pidän tästä lopputuloksesta.

Mallissa ei ole mitään kummallisuuksia. Hihojen ja vartalon raidat sain sopimaan kohdikkain, kun noukin virkkuureunasta silmukat kainalon kohdalla olevaan oranssiin raitaan ja neuloin siitä ylöspäin. Riistin alareunan virkkauksen pois ja jatkoin hihaa alaspäin. Hiha on mielestäni helpompi neuloa ylhäältä alaspäin, koska kun kainalon kohdan tietää, on hihan leveys helpompi sovittaa oikean kokoiseksi.

Ja voi sitä lankojen päättelemisen määrää...

Ilulainen ensirakkaus

2011-09-14T16:28:00.001+03:00

Miltei pari vuotta on vierähtänyt siitä, kun ensimmäisen kerran törmäsin Handun lankoihin netissä. Silloin tilasin silkkimerino-huivilankaa, joka NYT JO varttui aikuiseksi! Siitä tuli huivi.

Malli: Lilac leaf shawl, kirjasta: Knitted Lace of Estonia by Nancy Bush
Lanka: Handun silkkimerino huivilanka, 100g
Puikot: 3.5mm

Kirjavan langan vuoksi valitsin kirjasta yksinkertaisimman kuvion. Tuo Nancy Bushin kokoama kirja on täynnä hienoja malleja, joista pitää toteuttaa useampikin. Se on ilmestynyt myös suomeksi.

Yksi ikuisuusprojekti siis valmistui. Olen aloittanut tämän huivin jo joskus helmikuussa, mutta tämän kanssa piti vähän hakea inspiraatiota, kun alkoi saman mallikerran neulominen puuduttaa. Lankakerääkään ei tuntunut pienenevän ollenkaan (siinä oli yhteensä 800 metriä lankaa!)

Näin kesän jälkeen neulekärpänen on taas puraissut oikeen tosissaan. Puikot heiluu joka ilta telkkaria katsellessa. Löysin lisäksi ihanan kirjan kirjan uusiokäytölle. Siinä on tehty vanhoista kirjoista kasseja, korsteita, lasinalusia yms. Ihanaiset sateiset syysillat ja minulla on tekemistä!

Indigoa ja morsinkoa!

2011-09-04T16:25:00.000+03:00

Kesällä tosiaan oltiin indigovärjäys-kurssilla, ja nyt taidot laitettiin koetukselle myös kotona. Nyt ei voinut maestrolta kysyä apua joka käänteessä, mutta onnistuttiin silti oikein hyvin. Mallioppilaita siis oltiin ?!?

Kaikkiaan valmistetusta liemestä saatiin miltei 2 kg sinistä lankaa! Tässä narulla niitä nyt roikkuu. Aivan kaikki ei tässä ole, joitain keskisinisiä roikkui toisella narulla. Välissä oleva vihreä oli värjätty aiemmin koivulla, joten keltainen pohja käänsi värin vihreäksi. Loput ovat valkoisia tai harmaita lankoja. Kun liemen ensimmäiseen kastoon laittaa harmaata, tulos on ihanan tumman farkun värinen. Nam.

Se, mikä kuitenkin oli päivän parasta antia, oli nämä itse kasvatetut morsingot. Laitettiin kesän alussa morsingon siemeniä laatikoihin, ja annettiin niiden kasvaa kaikessa rauhassa kesän ajan. Eipä niistä kovin suurta kasvustoa tullut, mutta lehdet painoivat reilun kilon. Tavoite oli siis saada oman maan antimista sinistä väriä, ja kuinkas sitten kävikään...?

Ensin keitettiin vettä ja liotettiin lehtiä siellä hetken. Liemi oli tässä vaiheessa punertavan ruskeaa, kun lehdet siivilöitiin pois. Joukkoon laitettiin soodaa ja liemi hapetettiin. Pinnalle muodostui n. 5cm:n kerros mintunväristä vaahtoa!

Värjäysprosessi tehtiin aivan kuten idigossa, eli natriumditioniitilla poistettiin liemestä happi, ja liemi muuttui kellerteävänvihreäksi. Lehtiä oli reilu kilo, ja liemi värjäsi 250g lankaa ...

... siniseksi!
Kuva on hieman sumea, kun sekä kuvaajalla että langankäsittelijällä oli riemussa pitelemistä:D Tässä langat siis on juuri nostettu liemestä ja väri muuttuu siniseksi. Lopputulos oli tuollainen, kuin vyyhdin yläreuna kuvassa on. Väri muuttui siniseksi paljon hitaammin kuin indigolla värjätessä. Liekö ero sitten morsingon ja indigon välillä tai siinä, että morsinkoliemi oli tehty tuoreesta lehdestä, ei jauheesta.

Hapetusvaiheessa en hetkeäkään jaksanut uskoa, että tässä vielä onnistuttaisiin, mutta onneksi tuntemus oli väärä. Toki valmiilla indigojauheella saa enemmän ja halvemmalla, mutta on se aika hienoa saada sinistä lankaa omalla maalla kasvatetusta morsingosta!

Tähän on hyvä päättää värjäyskesä 2011!

Pitkästä aikaa

2011-08-01T11:57:00.000+03:00

Edellisestä päivityksestä on jo yli kuukausi aikaa, hienäkuussa ei näköjään löytynyt aikaa istua koneen viereen niin pitkäksi aikaa, että olisi yhden blogipäivityksen saanut aikaiseksi. Eipä nyt ole kovinkaan paljon kerrottavaakaan. Tosin lankoja on taas värjätty tänä kesänä melkoisesti, mutta ehkä niistä voi sitten jonkin koosteen päivittää hieman syksymmällä.

Yhdet sukat on näiden päivitysten välissä valmistunut.

Malli on ihan perussukka, ranskalaisella kantapäällä ja sädekavennuksilla.

Lanka on Gjestal Maijaa, joka on itse värjättyä. Keltainen on koivua ja ruskea sananjalkaa.

Lankaa meni 110g, koko on 39-41.

Puikot 3mm.

Puikoilla on kuitenkin villatakki, joka on enää hihoja vailla, sekä yksi huivi, joka odottelee jo kolmatta viikkoa ahkerampaa pingottajaa. Ehkä sitten kohta, kun koulutkin alkaa, niin saa taas jotain aikaiseksikin. Nyt nautitaan vielä viikko kesästä ja lomasta!

Illuusiota

2011-06-30T19:36:00.000+03:00

Tehtiin äidin kanssa siskolle ja sen miehelle mökkisukat. Pariskuntaraidat on aina muodissa, joten sisko sai vaaleammat ja herra tummemmat, koska niinhän ne aina menee. Minä sain tummemmat, eli kantapää, sukan suu ja kärki ovat tummanharmaat. Tässä nämä tosin nyt on siskon jalassa...

Malli: Wonderland socks, (rav.link)
Lanka: Novita Nallea, n. 200g
Puikot: 3mm.

Kisukuvio on siis tehty nurjin ja oikein silmukoin, niin että ylhäältä katsoessa nurjat silmukat muodostavat kohokuvion. Edestä sukka näyttää tavalliselta raitasukalta, mutta ylhäältä saa katsella kisuja molemmissa jaloissa.

Ihan putkeen ei mennyt sukkien neulominen: sähläsin aina joko kavennusten tai kuvion kanssa. Lopulta tosin sukan koko aiheutti eniten korjaustoimenpiteitä. Sukat on neulottu varpaista lähtien, ja kantapää on tiimalasikantapää. Kantapäästä tuli olettamaani pidempi, joten sukat olivat aivan hervottoman kokoiset. Päätin antaa sukat ensin omistajalleen ja sitten neuloa kärki uudestaan, ja poistaa ylimääräisiä kerroksia välistä.

Sukat ovat jo saaneet uuden kodin ja ovat jo kovassa käytössä - oikean kokoisina.

Nilkasta koristettu urheilusukka

2011-06-22T21:03:00.002+03:00

Näiden sukkien nimi on ihan parhautta! "Nilkasta koristettu urheilusukka."

Tekniset kuidut ja juoksusukat ovat vieneet urheiluvaatteiden saralla voiton, mutta on nää vanhat mallit vaan hienoja!

Malli on Mary Oljen Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä -kirjasta. Se on ilmestynyt alun perin 1948. Siitä on otettu myöhemmin näköispainoksia, josta olen itsekin ohjeen lukenut.

Lanka on itse värjättyä Gjestal Maijaa. Värinlähde on kanerva. Lankaa kului n.180g. Ajattelin kunnioittaa perinteikästä ohjetta kasvivärjätyllä langalla. Uutta kasvivärjättyä lankaa tulee padasta niin paljon, että pitää senkin vuoksi neuloa vanhoja pois.

Rakastan pitkissä sukissa takasaumaa!

Mary Olki kokosi perinteisiä suomalaisia neulemalleja, joita tässäkin kirjassa on useita. Näiden sukkien kuvio on Pohjanmaalta kotoisin. Niissä on suomalaiselle kansanomaiselle neuleelle harvinainen tähtikuvio. Näin kertoo siis Mary Olki kirjassaan.

Sukan suu on kaksinkertainen ja siinä on nurjalla puolella reikä kuminauhaa varten. Jos vaikka tahtoo lähteä näiden kanssa hiihtämään, niin pysyy sitten sukat ylhäällä. ^^)

Indigovärjäys

2011-06-16T09:29:00.000+03:00

Viime viikolla oltiin siskon kanssa indigovärjäyskurssilla Kankaanpään opistolla. Kurssi kesti koko viikon ja tekemistä riitti aamusta iltaan. Perjantaiaamuna väsytti melkoisesti siinä lankoja vyyhtiessä ja kankaita silitellessä, mutta oppia saatiin kasvivärjäyksestä taas mielettömän paljon lisää - siitä kiitos ohjaajalle Anna-Karoliina Tetrille.

Ensimmäiset päivät valmisteltiin värjäyspatoja ja värjättäviä kankaita ja lankoja. Valmistettiin myös muita kasviväriliemiä päällevärjäyksen vuoksi. Kurssilaiset keräsivät mm. yhteensä 12 kg lupiineja pataan! Indigolla ja lupiinilla värjätystä langasta tuli muuten todella hyvä vihreä! Indigovärjäykseen kuuluu myös erilaisia estokuviointeja, mihin tuo yllä oleva kuvakin liittyy. "Leivottiin" riisijauhotahnaa, jolla maalattiin kankaan pintaan kuvio, jonka haluttiin jäävän ilman väriä.

Tahna kuivui yön yli ja kangas värjättiin seuraavana päivänä. Hankalaa tässä tekniikassa oli se, että tahna liukenee veteen, joten värjäysaika ei voinut olla 5 minuuttia kauempi. Myöskään silkille en saanut kuviota jäämään kovinkaan selkeästi, koska tahna liukeni silkin pinnalta nopeammin kuin paksummalta kankaalta.

Samaan sarjaan kuuluu herneet ja kangas! Tiistai-ilta meni mukavasti telkkaria katsoessa ja solmiessa herneitä kiinni kankaaseen... Estokuviointeja tehtiin myös erilailissa ompeleilla.

Indigoliemi näyttää epäillyttävältä. Se haisi kaamealle. Lopputulos oli mitä hienoin! Liemen tekemiseen meni reseptistä riippuen reilu tunti tai useampi tunti, mutta itse värjääminen sujui nopeasti. Kankaita ja lankoja kastetaan liemessä 5-20 minuuttia.

Keskiviikkona päästiin siis värjäämään indigolla. Näin indigoensikertalaisena se tuntui kyllä enemmän taikatempulta... Kuvassa oleva pitsi pääsi koekastoon. Se oli nostettaessa liemestä aivan keltaisenvihreä...

... ja hapettuessaan muuttui kauniin siniseksi!

Kuvassa on kankaita, joita värjäsimme viikolla. Vasemmalla on herneillä kuvioitu huivi (tuo, jossa on valkoisia ympyröitä). Oikeassa reunassa on mainitsemiani riisitahnan ja ompeleiden kanssa kuvioituja kankaita.

Ja tässä sitten viikon lankasaalis! Suurin osa on indigonsinistä, joukossa on myös morsingolla, punapuulla ja kokenillilla värjättyjä.

Antoisa kurssi kaikkiaan. Ostettiin myös indigoa kotivärjäystarpeisiin... ihan pikkuisen vain.

kesä on täällä

2011-06-01T11:12:00.001+03:00

Sen tietää siitä, että kasvivärjäys meillä on taas alkanut. Pihapirtti on taas siivottu värjäystarkoitukseen ja luontokin valmistaa väriainetta kovaa vauhtia. Ensimmäisiin keitoksiin laitettiin nokkosta, raparperia, sipulinkuoria ja krappia.

Mysteerisukat

2011-05-09T16:11:00.000+03:00

Sain valmiiksi Mysteerisukat, eli Ykskyntöset (rav.link, by Jenni Österman)
Mysteerisukat siis siksi, että ohje paljastui Ravelryssä kolmessa osassa. Tähän Kal-tempaukseen lähti heti mukaan yli sata neulojaa Ravelryn Suomalaisia perinteitä-ryhmässä.

Lanka on itse värjättyä Vuorelman Vetoa, ja kaikkineen sukat vei lankaa 130g. Sukan keltaisiin kirjailuihin kului n.5g ja vihreää kirjoneuleeseen yhteensä n.10g, pohjaväriä siis reilut 100g. Pohjaväri on värjätty suopursuilla, vihreä lupiineilla ja keltainen on sipulin kuorten ja krappijuuren jälkivärien sekoitus.

Sukista tuli mielestäni hienot. Huisin jännää valita kirjoneulevärejä ennen kun tietää, millainen kuvio tulee olemaan. Värit on näissä mielestäni ihan kivat. Noissa kirjailuissa on ohjeessa kahta eri väriä, mutta mielestäni tämä keltainen on yksinään hyvä.

Tykkään erityisesti tuosta nurjilla silmukoilla luodusta kuviosta. Varsinkin kantapäähän se sopii hienosti! Hieman tuo ensimmäisen sukan kirjoneule kiristää, mutta eipä se pahasti näy. Pitää kirjoneuleitakin jatkossa neuloa taas enemmän, sillä on tuntuma siihenkin hieman hukkunut. Toinen sukka onkin jo paljon parempi.

Kevätkiireitä

2011-04-27T17:36:00.002+03:00

On taas ikuisuus viimekertaisesta postauksesta. Opinnot ovat painaneet päälle kuin se kuuluisa yleinen syyttäjä, ja käsityöt on kiltisti odottaneet korissa parempia aikoja.
Pääsiäisenä sentään ehdin neulomaan. Oli kyllä niin mahtavat ilmat, etten malttanut neuloa koko lomaa.
Nyt kuitenkin kalenteri näyttää ilahduttavan tyhjältä, joten eiköhän tämä tästä taas vilkastu.

Ravelryssä on KAL menossa Suomalaisessa perinneryhmässä. Sukan ohje tulee kolmessa osassa, ja ensimmäinen etappi on suoritettu.

Lanka on viime kesänä värjättyä Vuorelman Vetoa, ruskea on suopursulla ja vihreä lupiinilla värjättyä.

Pääsiäinen meni pihakalusteita kunnostaessa ja luontoa havainnoimalla. Pääsiäissunnuntaina Länsi-Suomeen saapui ensimmäiset pääskysetkin jo.

Ja sammakoiden yksityisyydensuojaa hieman rikkoen...

Kevät se on sammakoillakin.

Jaywalker

2011-03-24T16:36:00.001+02:00

Koska jostain kumman syystä nurkissani pyörii melkoinen määrä Dropsin Fabel -lankaa, niin oli jo aikakin tehdä niistä jotakin.
Koska lanka on kovin kirjavaa, ei kovin monimutkainen malli ole sovelias. Siispä tein punakirjavat Jaywalkerit

Eli malli: Jaywalker, (free ravelry download)
Lanka: Garnstudio Drops Fabel 114g, eli hieman reilu kaksi kerää
Puikot: 2,5mm

Vaikken olekaan punaisen ystävä, mielestäni väri on aika hieno.Tuo siksak-kuvio sopii hyvin tällaiseen pätkävärjättyyn lankaan, kun se hieman rikkoo tuota raidoitusta. Lisäksi tuo kuvio ei jousta yhtä paljon kuin sileä neule, joten ne pysyy napakkana käytöstä huolimatta.

Olen muistaakseni luvannut esitellä happoväreillä värjäämiämme lankoja, joten tässä niitä nyt on.

Tässä on 700-800g vironvillaa ja yksi vyyhti, eli 100g, merinkoalpakkaa.
Väristä tuli hieman epätasainen, mutta eipä se nyt häiritse.

Magnanimity Cardi

2011-03-20T21:22:00.000+02:00

Vihdoin taas jotain valmistakin!
Se on kauheen kiva alotella miljoonia projekteja, mut haittana on sitten se, ettei valmistu mitään.

Malli: Magnanimity Cardi (rav.link), by Veera Välimäki. Ohje löytyy Knitscene Winter/Spring 2011-lehdestä.
Lanka: Marks & Kattens Eco Multi Ull, 650g.
Puikot: 5,5mm

Mallissa houkutti ensimmäisenä nuo taskut. Ihanat, erilaiset ja rennot. Ohjeessa on myös mietitty pieniä mutta merkittäviä asioita, jotka tekevät neuleesta siistin. Nuo taskut voisivat olla rumastikin kiinnitetty, mutta eipäs olekaan.

Lisäksi sitten, että malli iski kuin halko päähän, niin samalla reissulla löytyi ihanaa lankaa - ja vielä alennusmyynnistä, reilusta sellaisesta! Lanka raidotittuu kivan epäsäännöllisesti kerien vaihdon ja kappaleen leveyden mukaan. Lisäksi värit ovat tarpeeksi lähellä toisiaan ja vaihtuvat pehmeästi.

Hihat tehtiin ylhäältä alas, ja silmukat noukittiin kädentieltä. Olkapäältä lähdettiin tekemään lyhennettyjä kerroksia, ja sitten kainalosta suljettuna neuleena hihansuihin asti. En ole ennen näin tehnyt hihoja, mutta tykkäsin hirveästi menetelmästä! Tulee heti valmista, voi sovittaa hihan pituutta neuloessa (niin että oikeasti tietää kuinka pitkälle hiha tulee) - eikä tarvitse ommella sauman saumaa!

Ohje oli todella perusteellisesti ja ymmärrettävästi kirjoitettu. Ei tarvinnut kertaakaan itse hahmotella, miten homma etenee. Ohjetta kun seurasi, niin lopputuloksena on huoliteltu neule, jossa mitään ei olisi teknisesti voinut tehdä paremmin. Ensimmäinen ohje elämässäni, kun huokailin ohjeen viimeisteltyä ilmettä ja selkeyttä!
Joko olen hehkuttanut sitä tarpeeksi?

Napitkin on aika ihanat! Kävin ostamassa ne ilman lankaa fiiliksellä, että nää nyt varmaan vois sopia. Ja sopihan ne!
Kaikkiaan kiva neule, ainoastaan tuo pääntie on ehkä hieman liian leveä. Olat olisivat saaneet olla pari senttiä leveämmät. Olisi pitänyt lisätä sinne muutama silmukka, kun tiheys oli hieman pienempi, mitä ohjeessa.

Osaako joku muuten kertoa, mikä ihmettä tätä kuvanlatausohjelmaa vaivaa? Kun kuvia lataa koneelta, se kääntelee niitä milloin mihinkin suuntaan. Jos kuvan on kansiossa kääntänyt pystyyn, niin kuva latautuu vaakatasoon. Sen nyt vielä ymmärtäisin, mutta kun kääntämättömätkin kuvat latautuvat väärässä asennossa! Ärsyttää kun saa ladata 50 kuvaa koittaessaan, että mihinkä suuntaan pää tällä kertaa osoittaa...

Värjäystä

2011-03-10T08:53:00.002+02:00

Värjättiin viikonloppuna miltei kilo lankaa. 700-800g keitoksesta oli viime syksynä Tallinnasta tuotuja värjäämättömiä villoja ja 100g Kujeelta ostettua alpakkamerinoa. Langoista tulee kuvia vähän myöhemmin.

Tässä vähän osviittaa väristä - turkoosia tietenkin.

Kokeiltiin Ashford happoväriä, värissä Emerald. Helppoa kuin mikä, valmista tulee tunnissa. Joku hohto tästä kuitenkin kasvivärjäykseen verrattuna puuttui. Liekö se ollut vaivaton väriaineen hankinta: ei hyttysenpuremia sarjana ohimolla eikä tunkkaista nokkosen tuoksua pataa hämmentäessä. Toki näillä happoväreillä on etuna se, että väriskaala on miltei loputon, koska värejä voi sekoittaa keskenään.

Neulerintamalle kuuluu sellaista, että se kiva liivi Dropsin Nepalista on purettu, koska lanka ei olisi riittänyt loppuun asti. Sitä kompensoimaan Tampereen Lankamaailmasta tarttui alesta M&K:n Eco Multi Ull -lankaa, ja siitä on kohta valmistumassa villatakki.

Mitä onkaan tullut tehtyä...

2011-02-23T17:54:00.000+02:00

Oi vitsi, mä niin rakastan tällasia kyselyjuttuja, ku ois paljon muutakin tekemistä. Löysin sen täältä

Merkitse lihavoimalla asiat, jotka olet tehnyt ja kursiivilla ne, joita suunnittelet joskus tekeväsi.

Olen neulonut:

- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
-puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa

- tekokuituja
- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa
- kierrätettyä tai käytettyä lankaa
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- lapaset ranteesta kärkeen
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen
- sukat kärjestä varteen
- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi
- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan
- graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen)
- häihin
- kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...)
- lomaneuleita

- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita (sis. aran-neuleet)
- pitsineuleita
- intarsiaa
- fair islea / kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta (=modulaarista neuletta)
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta - helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa

Olen:
- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta

Olen neulonut:
- koneella
- neuleharpulla

Olen värjännyt lankaa
-kasviväreillä

- Kool Aid-värillä

Olen huovuttanut

Olen:
- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni

Olen osallistunut:
- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen

Olen opettanut:
- lasta neulomaan
- miehen neulomaan

Keskeneräisiä

2011-02-17T09:48:00.001+02:00

Mulla ei ole mitään päätöstä, ettenkö sais aloittaa seuraavaa työtä ennen kuin edellinen on valmis. Mutta... Jotenkin kohtuus kaikessa.
Kohtuus tässä asiassa on todella subjektiivinen näkemys, ja nyt on saavutettu se mun raja. Näitä nyt vaan on liikaa!!

Nämä lapaset on aloitettu jo viime vuoden puolella. Toinen on valmis ja toinenkin on aloitettu. Olisin tarvinnut täksi talveksi uudet lapaset, mutta en oo "kerinnyt" niitä neulomaan, joten ei sitten...

Sitten seuraavasta projektista olisi tarkoitus tulla villatakki. Sitäkin on tässä nyt jo väännetty tammikuun alusta lähtien, tosin se on nyt jo melkein kainaloissa!! Etenee vaan hitaasti noilla 3mm puikoilla... huoh. Välipalaks piti siis saada myös jotain muuta...

joten aloitin paksummasta langasta liivitekeleen. Tää ois varmaan jo valmis, mutta iski karmea todellisuus, ettei mun lanka riitä loppuun asti. Tästä ois tulossa sellanen rento melko pitkä liivi, mutta pohdiskelen nyt saiskohan sitä lankaa jostain lisää. Jos sulla on Dropsin Nepalia värissä 7238 ja värierä 901, niin saapi laittaa kommenttia, jos ne mulle haluu myydä. Ja koska tämän projektin vastoinkäymiset masensi, piti aloittaa taas jotain muuta...

ja niin sai alkunsa tää ihanainen huivi ja vielä ihanaisempi lanka. Mun Handun tarjonnan ensirakkaus tuo lanka. Se on odotellu vuoden päivät kaltaistansa mallia ja se löyty. Noh, tämä projekti jäi vanhempien luo odottamaan seuraavia viikonloppuja.
Luennolle piti saada jokin pieni ja helppo käsityö, joten

aloitin sitten vielä Jaywalkerit. Ei sen kummempia suunnitelmia kenelle nämä on menossa, kun en itse ole mitenkään punaisen suurkuluttaja - toisaalta voisi se olla kiva joskus omistaa jotain punaistakin.

No eihän niitä on kun viisi, mutta mitä enemmän keskeneräisiä kertyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne ei valmistu koskaan. Mutta onpahan kaikki aloitettu varastossa olleista langoista! Ja se nyt on kaiketi tällä hetkellä se suurin tavoite. Tilanne ei siis ole niin paha, kuin se olisi, jos ostaisin joka projektiin aina uudet langat. Ja kyllä nää kaikki joskus valmistuu... lupaan... paitsi toi yks, jos en saa lisää lankaa jostain...

Möhkö

2011-02-12T17:00:00.002+02:00

Lanka oli möhköä, sen neulominen oli aika möhköä ja lopputuloskin on möhkö. <3

Mlli: Kohoneulejakku, Garnstudio Dropsin sivuilta (109-14) (ilmainen ohje)
Lanka: Garnstudio Drops Eskimo, 1kg
Puikot: 8mm

Ohjeen mukaan pienimpään kokoon menisi lankaa 900g. Tein pienimmän koon ja helman tein n. 40 silmukkaa pienempänä kuin ohjeessa (eli en tehnyt laskoksia tuohon vyötärölle), silti lankaa kului 1kg. Eli vaikka silmukoita tuli huomattavasti vähemmän kuin ohjeessa, niin silti lankaa kului 100g enemmän. Jos olisin tehnyt leveämmän helma, eipä olisi lanka riittänyt loppuun asti. Onko mallissa virhe, vai väänsinkö tapojeni vastaisesti tiukkaan, sitä en sitten osaa sanoa.

Kaulus on kiva. Se tehtiin 7mm puikoilla, ja kaksinkertaisella langalla, joten se on miltei peltiä. Onpahan napakka, ei mene tuuli läpi ja pysyy ryhdissä. Kaulus tehtiin lyhennetyillä kerroksilla, eli niskasta se on miltei puolet leveämpi kuin edestä.

Mallissa ei tamppia ollut, mutta mielestäni se tähän istuu, niin teinpä sellaisen. Ei siis Tampereen teekkareiden vappulehti, vaan takin takavyö... Tekee neuleesta hieman "takkimaisemman".

Pidän lopputuloksesta, tosin en tiedä, kuinka lanka kestää käytössä. Se löyhäkierteisyydensä vuoksi varmaankin nyppyyntyy, mutta saapahan ne aina leikattua pois. Takki on ollut jo käytössäkin, ja ihmeen hyvin pitää myös tuulen loitolla. Eikun keväthangille kirmaamaan...

Negatiivisia asioita neulomisessa

2011-02-01T18:55:00.000+02:00

Seuraamassani blogissa käsiteltiin neulomisen negatiivisia puolia, ja minäkin päätin listata omat inhokkini.

1. Viimeistely. Kun kaikki kappaleet esim. villatakissa on neulottu, yhdistäminen ja lankojen päättely saattaa viivyttää valmistumista tuntuvasti. Viimeistelyvaiheessa on jo monta ideaa seuraavaksi projektiksi, joten on miltei mahdotonta vastustaa kiusausta aloittaa seuraava projekti ikävän lankojen päättelyn sijaan. Kuten tässä vaiheessa:

2. Liian paljon ihania lankoja. En mitenkään kykene omistamaan kaikenlaisia ja -värisiä lankoja, mitä maapallolla nyt ylipäänsä on. Okei, en haluaisi kaikkea omistaa, kuten tamponilankaa ynnä muita rumalankoja, mutta kaikki kivat kylläkin - ja niitä on paljon.

3. Ajan puute. Olisi ihanaa neuloa, kun on inspiraatio. Inspiraatiota ja neulomisvimmaa on ikävä lyödä tenttikirjalla päähän, mutta niin vaan pitää tehdä. Okei, tavoitteena ei ole lopettaa kaikkea muuta elämää, mutta olisi se nyt kohtuullista olla edes pari tuntia päivässä aikaa neuloa...

4. Ylituotanto. Minne tunkea kaikki miljoona sukkaparia ja villatakkia ja pipoa ja lapasta... Voihan niillä aina lahjoa ystäviä merkkipäivinä, mutta kun ei millään aina raaskisi kivoista neuleista luopua eikä kaikkea toisaalta ehdi käyttääkään.

5. Oikean etusormen kipeytyminen. Oikean käden etusormi luo nahkaansa hyvin usein, koska sillä sormella lykkään silmukoita eteenpäin vasemmalla puikolla. Terävät puikonpäät pahentavat tilannetta ja hommasta tulee todella kivuliasta. Kaikenlaisia virityksiä on kehitelty, mutta sormi ei toimi niin näppärästi, jos sen vuoraa lastarilla yms. ensiapuyrityksillä.

Ja jonkun tarvis tämä asuntokin siivota, eikä ainoastaan neuloa...

Valkone

2011-01-30T09:35:00.000+02:00

Tekasin itselleni pipon.

Malli: Palmikkopipo (ilmainen ohje)
Puikot: 8mm
Lanka: Sandnes Garn Easy, 75g.

Pienensin mallia hieman, koska en halunnut siitä noin väljää kuin mallissa on. Tein kavennuksia enemmän ja siitä tulikin just mun päähän sopiva. Lankaa jäi 1,5 kerää, koska alkuperäinen suunnitelma oli tehdä iso muhkupalmikkotupsupipo, mut ei siitä sitten sellaista tullut. Nyt vois vaikka tehdä nuo kämmekkäät, mitkä on tuossa samassa ohjeessa.

Must-musta

2011-01-16T09:56:00.000+02:00

Mulla on ollut huutava pula mustan villatakin suhteen. Nyt mulla on sellainen.

Malli: Moda 1/2007
Lanka: Novita Jasmin, 500g
Puikot: 4mm

Tämä on ollut kesken todella kauan, olen aloittanut neulomisen kesän lopulla. Piti haeskella inspiraatiota uudestaan, ja onneksi hain, sillä tämä on tosi kiva. Erityisesti kaulukseen olen tyytyväinen, kun se on hieman avarampi. Kauluksen reunat eivät lepata minne sattuu, vaikkei neuletakki ylös asti olisikaan kiinni.

Tosin pitsineuleesta loistaa alla olevan paidan väri läpi, mikä ei kuvassa nyt näy. Riippuen väristä, se saattaa olla kiva tai aivan liian häiritsevä, joten tämä hieman rajoittaa neuletakin käytettävyyttä. Jos alla on musta t-paita, niin hihoista loistaa ihon väri alta t-paidan hihasta lähtien:D

Olen ostanut langat joskus kolme/neljä vuotta sitten Novitan verkkokaupasta. Kokonaishinta neuletakille on 7,50€, yksi kerä maksoi 1,50€. Tässä voi siis kyllä sanoa, että kannatti tehdä itse... Katsotaan nyt, miten lanka kestää käytössä - kanssaneulojien kertomana kuulemma ihan hyvin. Toivottavasti käyttökokemus on hyvä, sillä pidän tästä neuleesta. Lisäksi minulla on tätä mustaa lankaa vielä toiset 0,5kg ja sitten kilo sekä sinistä että valkoista.... hömhöm.

Fiilis on siis ehdottomasti plussan puolella. Ilmassa on jopa suosikkineuleen tuntua.

Sytyck-neule valmiina

2011-01-08T15:49:00.001+02:00

Kisan dedline on toki jo mennyt ja loppuraporttikin kirjoitettu, mutta itse kisaneule valmistui nyt.

Malli: rav.link.(tosin mallista toteutettu ainoastaan idea ja alkuperäinen silmukkamäärä)
Lanka: Cascade Yarns 220 Wool, värit 2415, 8686, 7821.
Kaikkiaan lankaa kului 350g.
Puikot: 4,5mm

Ohjeessa neule on lyhythihainen, mutta muokkasin ohjetta liiviksi. Ensinnäkin neule on niin tyköistuva, ettei olkapääni olisi ilman suurta mallin muokkausta ikinä niihin hihoihin mahtunut. Toiseksi, en edes oikein pidä lyhythihaisista paidoista. Näin tämä on mielestäni käytännöllisempi, lisäksi paljon mukavampi päällä.

Toki jouduin olkapäitä nytkin muokkaamaan melko paljon, ja tuli sovellettua aivan uudenlaisia tekniikoita konttineuleeseen :) Toki sehän oli kisankin tavoite, joten kait se sopii kuvaan. Etukappaleen kaulus meni kaiketi konttineuleen sääntöjen mukaan hyvin, mutta takakappaleen kauluksen kulmaneliöitä jouduin hieman säveltämään. Koska päätin takakappaleen kauluksen reunan sellaisella kerroksella (yhden ruuturivin myöhemmin kuin etukappaleen), jolloin olkapään reunoista ei olisi tullut neliskulmaisia (kuten etukappaleen), niin vasemmassa reunassa lähdin kaventamaan yläreunaa, kunnes leveys oli etukappaleen olkaimen paksuinen ja aloin lisätä silmukoita reunaan. Näin reunaan tuli samanlainen lovi kuin etukappaleessakin. Vasemmassa reunassa taas tein lyhennettyjä kerroksia, jotta sain edellisen neliön silmukat kavennettua ja lähdin takaisin samalla kaventaen silmukoita olkaimen reunaan.

Hieman pähkäilyä se näin konttineuleen ensikertalaiselta vaati, mutta lopputulos on mielestäni todella hyvä.

Noukin vielä kädenteiden ja kaula-aukon reunasta sopivasti silmukoita (en muista enää määrää), jotka siistivät reunat.

Projektista tuli oikeastaa paljon hienompi, mitä aluksi tähän toiveita laitoin. Yläosan muokkaus oli ehdottomasti hyvä, ja neule on varmasti minun käytössäni paljon mukavampi. Lisäksi lanka- ja niiden värivalinta osuivat ihan nappiin. Neule sopii kivasti kauluspaidan kanssa sekä ihan perus trikoopaidan kanssa. Juuust hyvä.

Ja koska haasteeni yksi teemoista oli viimeistely, niin sitä tässä projektissa todellakin riitti. Langanpäitä riitti monen neuleen tarpeisiin. En laskenut tarkkaa määrää, mutta reipaasti yli 50 kuitenkin...

Kooste vuodesta 2010

2011-01-04T11:08:00.000+02:00

Koska vuosi 2010 oli ensimmäinen täysi bloggausvuosi minulla, niin teenpähän pienen koosteen. Tässä siis parhaat/pidetyimmät neuleet/langat vuodelta 2010.

Eka baktukseni onkin ollut ehkä paras neule koko vuodelta. Sitä on pidetty erittäin paljon, koska malli on yksinkertaisuudessaan todella toimiva ja lanka mitä parhain, Manos del Uruguay Silk Blend, silkkisen pehmeä eikä kutita yhtään!

Sitten olikin luvassa vuoden kohokohta, eli olympialaiset! Osallistuin ravelympics-kisaan, eli neulottiin hulluna avajaisista aina päättäjäisiin asti:) Tuloksena vuoden parhaat sukat ja kiva huivi kevättuuliin.

Kesällä hurahdettiin totaalisesti kasvivärjäykseen. Värjättyä lankaa syntyi kesän aikana miltei 10kg. Tässä muutama herkkupala. Tätä lisää ensi kesänä.

Kesällä oli varsinainen puuvillamania.

Kiva ja käytännöllinen bolero, jota on tullut pidettyä paljon.

Ylhäällä oleva toppi on ehkä paras toppi, jonka olen ikinä tehnyt.

Ja jos baktus oli vuoden paras neule, niin tässä on toiseksi paras. Rowanin Denimistä neulottu Raspy (by Kim Hargreaves). Suosikkipaitani tällä hetkellä.

Kesällä meille myös muutti pari karvapalleroa. Ne on jo kauheen kokosia mönttejä, ja tuntuu hassulta katsoa näitä "vauvakuvia". ^^)

Syksy olikin sitten hiljaisempaa neuleiden saralla alkuvuoteen verrattuna. Teemana oli opiskeluopiskeluopiskelu.
Osallistuin kuitenkin So you think you can knit- skabaan. Ideana oli opetella jotain uutta tekniikkaa ja tyyliä. Itse paneuduin konttineuleen opetteluun.

-Vuodelle 2011 tavoitteena on varastolankojen neulominen. Kuten blogin sivusta voi nähdä, niin lankavarastoni kasvoi melkoisesti viime vuonna.(tuossa ei edes ole kaikkia värjäyslankoja). Eipä siinä muuten ongelmaa, mutta kaksi asiaa loppuu: tila ja raha.
-Opiskelun saralla toivoisin hieman kevyempää touhua, enkä ainakaan mene lupaamaan historiikin kirjoitusta... Nyt kun se on paketissa, niin voisi sanoa, että mahtavaa että sain sellaiseen tilaisuuden, mutta ajankohta oli vain huono. Kiireisin syksy ikinä. Ei siis vuodesta 2011 pakkopullaa - ei opiskeluiden eikä neulomisenkaan suhteen.
-Vähemmän keskeneräisiä ja päällekkäisiä töitä.
-Tosin joku iso virkkausprojekti olisi kiva aloittaa. Vaikka se haaveilemani qvidi-minan-takki.
- Ja vähän enemmän aikaa liikunnalle tänä vuonna.

Sytyck - loppuraportti

2011-01-03T12:02:00.001+02:00

No niin, pitkä aika hurahti aivan huomaamatta. Syksy oli pitkästä aikaa erittäin vähäneuleinen - yksinkertaisesti siitä syystä, että opinnot veivät valtavasti aikaa ja energiaa. Siksi kisafiilis ei oikein kantanut alkuinnostuksen tavoin. Kuitenkin tavoite on saavutettu, eli osaan neuloa konttineuletta!! Haasteeni oli siis popping & locking.

Hollywood-viikkojen aikana innostuin ensimmäisenä gvidi-minan -takista, mutta sehän on virkkausta eikä oikein sopinut kuvaan. Suunnitelmat siis menivät uusiksi.
Päädyin pitkällisen harkinnan jälkeen konttineuleeseen, koska sen tekniikan oikeasti tahdoin opetella. Lisäksi löysin hienon mallin! (rav.link) Vaihtoehtoina pyörivät myös pari erilaista torkkupeittoa, mutta sellaista en oikeastaan tarvinnut, joten käytännöllisyys vei taas voiton.

Sitten oli ratkaistavana vielä materiaali, eli langat. Paikallinen lankakauppa pelasti jälleen.

Langaksi valikoitui siis Cascade Yarnsin 220 wool. Aivan ihanat värit!

Sitten alkoi treenaus. Ullan sivuilta hain konttineuleen ohjeen ja aloitin.

Olipas vaan hauskaa. Opettelin myös pari erilaista aloitusta. Tämän testikappaleen aloitusreunan silmukat on luotu kerralla ja niistä otettu aina uusi silmukka käyttöön, kunnes kaikki on työssä mukana.
Toinen tapa oli luoda silmukat aina työn edetessä. Jälkimmäinen sopii hyvin, jos kappaleen leveydellä on tietty vaatimus. Jos silmukat luo etukäteen kaikki, on vaikea arvioida, kuinka leveä kappaleesta lopulta tulee. Tosin pidin enemmän tavasta luoda kaikki silmukat samalla. Se on helpompaa/luontevampaa ja siitä tulee myös siistimpi.

Itse projektin lähtölaukauksen pamahdettua loin siis silmukat varsinaiseen kisatyöhöni. Muutin ohjeen silmukanluontitavan mieleisekseni (eli kaikki kerralla) ja työ lähti hyvin liikeneteeseen.

Eli siis ihan mielettömän hyvältä näytti tässä vaiheessa:DD
Noh, siitä jatkettiin ja työ eteni ja värivalinta osoittautui erittäin toimivaksi. Tein jopa tietokoneella luonnoksen, jonka avulla päätin, missä järjestyksessä värit tulevat olemaan.

Ennen joululomani alkamista paita oli melkein kainaloissa. Päätin, että joululoman aikana tämähän tehdään valmiiksi, koska aikaa oli vaikka kuinka. Sitten kävi erittäin kirvelevä takaisku, kun unohdin ottaa toiset kerät mukaan kotipaikkakunnalle lähtiessäni joulua viettämään. Lanka oli siis loppu ja toiset kerät möllöttivät Tampereella. Se siitä sitten.

Tämä on siis tilanne 31.12.2010. Onneksi ei kisan vaatimus ollut saada työtä välttämättä valmiiksi. Tosin minua ottaa kyllä päähän, sillä sisälläni asuu suomalaisen suorittajakansan henkeä. Tämä tosin tehdään nyt valmiiksi, joten tulkaahan katsomaan tänne, jos haluatte nähdä lopputuloksen.

Yhteenveto ja itsereflektointi pitää aina jokaisen projektin jälkeen tehdä, joten muutama kisan kokoava lausahdus on nytkin paikallaan.
   -Uuden opetteleminen vaatii usein pientä potkua persuksiin. Sellainen muka vie kauheasti energiaa, vaikkei oikeasti näin olisikaan. Tässä se taas nähtiin, ettei konttineuleen teko ole vaikeaa - aloittaminen on.
    - Yhteistempaukset on aina parhaita. Ihminen kaipaa yhteisöllisiä juttuja, ja kanssaneulojat tosiaan osaavat yhteistempaukset, se on empiirisesti todistettu ennenkin. Kitos siis, kivaa oli. Löysin vaikka kuinka monta uutta kivaa blogiakin. Ravelryn kahelit, jotka kuvittelevat osaavansa neuloa, oli myös huippu.
   - Suomalaisen suorittajakansan sielu asuu minussakin. Keskeneräiseksi jäänyt työ kismittää vielä pitkään. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, niinhän se tässäkin taas meni. möh.
   - Ja ihan tajuttoman makeita töitä kanssaneulojat on saanu aikaan!

Ja sanoinko jo, että kivaa oli :)

Joululahjoja

2011-01-02T14:17:00.003+02:00

Kun en kuvannut lahjoja ennen paketointia, niin postaus hieman viipyi.

Malli on omasta päästä sävellettyä, lanka on Noro Kureyon Sock ja puikot 2,5mm.
Lahjan idea lähti ihan langan ansiosta, koska ystäväni on erittäin suuri pinkin ystävä. Parasta tässä oli ystäväni mies, joka onnistui salakuljettamaan lahjan aina kuusen alle lahjansaajan sitä tietämättä. Kiitos siitä. Lahojen antamisessa parasta on tonttutouhuilu, eli hiipiminen ja seläntakana kähmintä, eikä toisella ole hajuakaan:DD

Revontulen neuloin toiselle ystävälleni tämän pyynnöstä. Tavoitteena oli iso ja muhku, joten revontuli oli siihen toiveeseen juuri oikea malli. (malli löytyy siis Ullan sivuilta)

Lankana on Novitan 7veikka, ja sitä kului reilut kaksi kerää, eli 350g.

Pitkään olen jo suunnitellut tekeväni itsellenikin tällaisen, yksi ihanan värinen vironvillakin huutelee tuolta laatikosta puikoille. Uuden vuoden idealismi pyrkii kuitenkin toteuttamaan itseään ja ensin on tehtävä keskeneräisiä töitä valmiiksi. Ehkäpä sitten...

Sytyck

2010-12-29T10:08:00.001+02:00

Nyt on käynyt paha takaisku. Neule ei tule valmistumaan ennen vuodenvaihdetta, koska unohdin ottaa langat mukaan lähtiessäni joulun viettoon kotipaikkakunnalle. Täällä möllötän, langat möllöttävät kaupungissa, ja lanka loppui. Ei siinä sit mikään auta.

Noh, kisan tavoite saavutettiin, eli opin tekemään konttineuletta. Se on jo sinänsä saavutus, kun en tiedä koska siihenkään tekniikkaan olisin ilman tätä kisaa tutustunu. Ei se nyt vaikeaa ole, mut kaikkeen uuteen tarttuminen voi kestää, kun vaihtoehtona on tuttu ja se minkä jo ainakin osaan.

Tässä tämänhetkinen tilanne. Ei olla juuri edellisestä kuvasta edetty, ei.

Mut jos tästä nyt jotain jo voi sanoa, niin vaikuttaa kivalta. Mun makuun värit toimii hyvin.
Pahoittelen kuvan laatua. Oli pakko ottaa peilin kautta, kun ei ollu hovikuvaajaa saatavilla:)

Ja hei, kyl tää vuodenvaihteen jälkeen tikutetaan valmiiks!

Joulu oli kiva

2010-12-27T11:32:00.000+02:00

On tässä joulun pyhinä käsityötkin edistynyt, niistä seuraavassa sitten.

Joulutunnelmia

2010-12-23T11:44:00.000+02:00

Tässä postauksessa ei ole luvassa käsitöitä, vaan joulufiilistelyä.

Ja koska en ole mein pojista pitkään aikaan laittanut tänne kuvia, niin nyt laitan. Kuten huomaatte, vatsa on kesäisestä kasvanut "hieman". Painavat nykyään n. 5kg eli ruoka on siis maistunut. Pojilla on myös ensimmäinen joulu tulossa, ja katsotaanpa mitä sanovat joulukuusesta...

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Ennakkolahja

2010-12-22T17:26:00.000+02:00

Oon saanu jo ensimmäisen joululahjani!!
Oikeastaan ostin sen itse, ja sain siihen vaan rahaa - tylsää mutta sain mitä halusin. Eikä tällasia juttuja osteta yllärinä:

Nimittäin tämä kamera tässä! Vihdoin! Kunnon kamera! KIITOS.

Sitten voidaan siirtyä toisenlaisiin kuvauskohteisiin.

Ostin Tampereen marraskuisilta kädentaidot-messuilta Dropsin Alpaca Bpucle'ta ja siitä syntyi tämmöinen

Neuloin ihan vaan puolipatenttia putkilokauluriksi, jonka voi kiertää kaksinkertaisena kaulaan. Lanka on todella pehmoista ja ihanaa, ja valmiina neuleena siitä tulee mieleen juuri satanut puuterilumi. Tykkään. Tosin en nyt keksi tälle langalle hirveästi käyttökohteita, joihin se sopisi kovinkaan hyvin, mutta tähän se nyt sopii.

Keskeneräisten listalta taas löytyy tavaraa, tässä niistä yksi. Lähdin joku ilta tekemisen puutteessa neulomaan itselleni sinisiä lapasia ja kuvioksi on muodostumassa viiniköynnös. Valmistuu jahka valmistuu.
Nyt kuitenkin on aktiivisena kappaleena revontuli-huivi, jota suunnittelin jo jouluksi valmiiksi. Se on nimittäin ystävän tilauksesta puikoilla, ja olisi luonnollisesti ollut kiva antaa se jouluksi, muttamuttamuttamutta...

Lupasin edellisessä postauksessa esitellä myös Tallinnan-tuliaisia. Tässä siis herkkuja ajalta ennen hyvää kameraa, mutta hyvä valon turvin näissä nyt jonkinlaisesti toistuu oikeat sävyt.

Käsinetehdas

2010-12-12T14:10:00.001+02:00

Kaikenlaisia pikkujuttuja on tässä lähiaikoina valmistunut. Tekemistä on riittänyt muutenkin niin paljon, ettei ole jaksanut isompiin projekteihin nyt paneutua. SYTYCK uinuu nyt vielä hetken tuumaustauolla, kun pitää miettiä, miten olkapäät saadaan aikaiseksi paitaan. Ensi viikko kuitenkin vielä, sitten alkaa joululoma ja on aikaa keskittyä siihen ja tehdä loppukiri.

Malli: Reading mitts, (rav-link)
Puikot: 3,5mm
Lanka: Novita Nalle, värjätty
cool-aid -väreillä.

Molempiin lankaa kului puolikas kerä, eli 50g. Nallen pohjaväri oli vaalea beige. Nämä olivat ensimmäiset langat, mitä olen värjännyt cool-aidilla, ja ihan kivat niistä tuli. Värit on raikkaat ja menetelmä nopea.

Sitten huovutin paritkin tällaiset karstavillalapaset. Toiset ovat pikkuruisille käsille ja toiset aikuiselle. Lankana on Pirtin kehräämön karstalanka, jota hamstrasin Kädentaidot-messuilta kaksi vyyhtiä. Kaksiin lapasiin kului vajaa yksi kerä.

Sitten vielä valmistuneiden joukkoon kirjautuivat nämä qvidi-minan lapaset, jotka on aloitettu jo joskus syyskuussa. Isoäidinneliöt valmistuivat pikaisesti, mutta yhteen neulominen ei sitten enää niin nopeasti. Viimeistelykirjailukin antoi hetken odottaa itseään, mutta lopputulos on melko karkki - jo värien puolesta mutta myös muutoin.

Langat on Gjestalin Maijaa kasvivärjättynä. Violetit sävyt ovat kokenillia, vihreät taas lupiinin kukkia. Päällä oleva kirjailu on melko sinistä, ja vaaleampi on aika lähellä minttua. Tuo tummempi lanka oli yllä yksi kesän kohokohdista, ihan tajuttoman hieno väri ja vieläpä omasta padasta.

Tallinnassakin on ehditty käydä. Muiden suomalaisten hakiessa sisäistä lämmikettä me siskon kanssa juostiin käsityökaupasta toiseen, ja hamstrattiin vironvillaa laukut täyteen. Lunta tuprutti, eikä auraajia näkynyt missään, mutta langankiilot silmissä tarvottiin eteenpäin. Seuraavassa postauksessa sitten siitä.

Ulkoasupäivitystä

2010-12-07T20:20:00.000+02:00

Nyt on sinertävä olo, joten blogikin sinertää ^^)

Kaikennäköstä pikkusta on väkerretty, niistä kohta kuvia.
Aika on kulunut lähinnä joulupukille kirjoittaessa. Katsotaan sit jouluna, menikö kirje perille...

Tanssikenkäni

2010-11-24T18:18:00.000+02:00

Minun neuomisnurkkaukseni näyttää tältä:

Ja siinähän se sytyc-neulekin makaa.
Sohva on peritty isovanhemmilta ja nyt se on päässyt kunniatehtävään opiskelija-asuntooni. Se toimii neulomispaikkana, ruokailupaikkana (en jaksa istua ruokapöydässä yksin, kun sohvalla voi samalla katsoa vaikka telkkaria), ja se toimii myös vuodesohvana aina silloin tällöin luonani vieraileville ystävilleni. Se on siis paljon muutakin kuin sohva. Ainiin! säilytän siinä aika usein myös vaatteitani:DD
Sen syövereistä on etsitty milloin sukkapuikkoa, milloin neulaa, milloin mittanauhaa ja milloin mitäkin. Mutta on se vaan hyvin neulojaansa palvellut, ei voi moittia, kun ikääkin alkaa olla jo melkoisesti.

Sohvan vieressä tärkeää virkaa toimittaa lipasto. Sillä lepääkin aivan mahtava lamppu, jossa on kolme eri kirkkausastetta. Se helpottaa paitsi pimeiden iltojen neulomista mutta myös pilkkopimeitä aamuja, kun voi alottaa heräämisen sillä himmeimmällä valoasteella, eikä sokeudu ensitöikseen aamulla.

Sohvalla on neuleen lisäksi puikkolaatikkoni, jonka pappa teki minulle. Nyt on pitkät puikot turvassa katkeamiselta, kun niillä on jykevä laatikko turvana. Sielä säilyy myös kauheen mukavasti sakset ja pienet neulat ymsyms. Jalkoja lämmittää tarvittaessa itse yläasteella ommeltu inatrsiahuopa. Kiva kun on käsistään taitavia pappoja! Se on tehny mulle tänne asuntoon myös kolme pikkusta kahden laatikon lipastoakin!

Huomaa kuvan alalaidassa mokoma aineisto, joka kaventaa neulomisaikani tällä hetkellä vain suosikkisarjojeni katselun yhteyteen sekä luentoihin... Noh, nyt on sekin sivurojekti jo hyvällä mallilla, ja näyttää että tästä syksystä selvitään huonoista ennakkolaskelmista huolimatta.

Messusaalis

2010-11-21T11:53:00.000+02:00

Eilen tuli koluttua Tampereen käsityömessut. Voisi sanoa, että ne oli sellaiset hyvän mielen -messut, sillä piristi kyllä minun harmaata puurtamisen syksyäni todella. On ihanaa hymyillä lankahyllyn vieressä ja kuunnella, kuinka hyviä perusteluja sitä keksitään, jotta voisi tuonkin langan vielä ostaa. Lisäksi vertaistukea oli myös tarjolla, useimmiten kuultu lausahdus oli "höpöhöpö, eihän lankaa voi koskaa olla liikaa".

Oma saaliini on tässä

Vähän sukkalankaa, vähän huivilankaa ja vähäsen lapaslankaa. Ehkä ihastuttavin uutuus minulle oli Dropsin ALpaca boucle, jota ostin isoa kauluria varten. Lisäksi ostin itselleni korun, jossa on pieni musta sydän. En ole mitenkään railakas korujen käyttäjä, mutta pieni söpö kaulakoru on minunkin mieleeni.

Yksi ja ainut joululahja, jonka aion neuloa, on myös valmis. Siitä projektista sitten vasta joulun jälkeen.

Ja mitäs muuta? Joululomaa odotellessa, sitten myös SYTYCK-projekti otetaan tosissaan loppukiriin ja rentoudutaan...

Kevät taivas tähän väliin

2010-11-14T21:33:00.000+02:00

Tässä nyt ne edellisessä postauksessa lupaamani kuvat sukista, ja nippa nappa ehdin tämän viikonlopun puolella tämän myös kirjoittamaan. Tänää ollaa juhlittu isejä niin kovasti, että meinasi kakun syöminen vallan viedä näistä puuhista pois.

Malli on Novitan lehdestä, syksy/2008.
Puikot: 3,5mm
Lanka: Novitan 7 veljestä moniraita, 130g.

Ei voi muuta sanoa, kuin että olipas paksua lankaa:D Onhan noita paksumpia lankoja tullut nyt muitakin neulottua, mutta ei sukkiin. Muutaman kerroksen kun lasketteli menemään, niin oli jo melkein sukka valmis. Mutta ei sille mitään voi, että ohuemmalla saa sirommat, mutta tarkoituksensa kummallakin.

Hitaasti mutta varmasti!

2010-11-12T15:12:00.000+02:00

Kyllä täällä hengissä ollaan edelleen, vaikka aika hiljaista on nyt ollut. Syynä ei mikään muu kuin hirvee työmäärä! Opettajankoulutus ja historiikin kirjoittaminen, ei oikeen tunnu sopivan samaan aikaan suoritettaviks. Noh, onneks toi jälkimmäinen alkaa pikkuhiljaa helpottaa.

SYTYCK-neuleeni editymistä voisi kuvailla seuraavasti: hitaasti mutta varmasti.

Kohta on paita kainaloissa asti. Ohjehan siis löytyy täältä (rav.link)

Värit on must tosi kivat. Ja kuten olen jo sanonu, niin tätä on kyl tosi kiva neuloa. Ku ehtis vaan vähän useemmin ja enemmän!!
Mutta aikataulussa ollaan, kun ei ole kerta mikään kiire. Vähän kyl jännitän et miten saan tän istumaan olkapäiltä, kun hartiat on vähän eriparia vyötärön kanssa...

Yhdet sukat on myös valmistuneet, ne kuuluu "tuhotaan kaikki vanhat 7veikkakerät varastoista pois" -kategoriaan. Niistä kuvia varmaan viikonlopun aikana, kun saan langat pääteltyä.

Mirm learns knitting

2010-10-22T16:24:00.001+03:00

Olen siis VIHDOIN päässyt aloittamaan SYTYCKin varsinaisen projektini. Havaitsin, että perinteiset ja vankat keinot toimivat, vaikka niitä soveltaisi itseensä - siis kiristys, uhkaus, lahjonta ja pihtaus.
Nyt on ollut syyslomaviikko, mikä tarkoittaa sitä, että on ollut aikaa tehdä rästihommia valmiiksi. Ja niitähän tässä taloudessa riittää. Kuitenkin, jotakin oli pakko saada aikaiseksi, joten kielsin itseltäni tämän projektin aloittamisen ennen tiettyä tavoitetta. Nyt se tavoite on saavutettu(on luettu tenttiin ja on kirjoitettu ja on ties mitä!).
Ja tässä se nyt on:

Eiks oo makee!!
:DD

Niimpä, eihän siitä vielä mitään selkoo saa, et tuleeko ees oikeen kokonen. Lanka on eri, loppuosa ohjeesta on vielä mandariinikiinaa ja lisäksi tein aloituksen ohjeesta poikkeavalla tavalla( eli niin kuin Ullassa neuvottiin), joten pitää seurata edistymistä ennen ku tästä tulee maailman paras paitaprojekti. Tosin tän neulominen on kyl this far tosi jees!
Nyt täytyy jatkaa...

Spring cable II

2010-10-19T09:52:00.000+03:00

En ole vieläkään saanut Sytyckin projektia alulle, kun en ole nyt kotosalla. Olen kuitenkin takonut näitä vanhoja tekeleitä alta pois(kuten edellinenkin postaus kertoo).

Malli: Spring Cable (vaikka sopis nyt paremmin olemaan autumn cable)
Lanka: Zitron Trekking Hand Art, yksi vyyhdillinen, eli 100g.
Puikot: 2,5mm pyöröt.

Mallia en kyllä kauheesti noudattanut kuin tuon palmikon kohdalla. Kun lanka on kauheen kivaa, niin ei mallin tarvii(tai edes voi) olla mitenkään erikoinen. Päättelin varvasosan silmukoimalla, kun nauhakavennuksen lopusta tulee mielestäni sillä tavalla paras.
Lanka on kyllä aikast ihanaa. Sitä on niin vaivatonta neuloa, ja tulee tosi pehmeää pintaa.

Ufoja alta pois

2010-10-17T15:07:00.000+03:00

Koska loppuvuoteni tuntuu olevan työntäyteistä aikaa on hyvä saada joitain keskeneräisiä projekteja nurkista lojumasta - ihan jo henkisen hvyinvoinninkin kannalta:D. Aloitin tämän baktus-huivin aikoja sitten, mutta muut tekeleet jyräsivät aikoinaan ohi prioriteetti-listalla. Noh, nyt se on valmis ja tässä pari kuvaa.

Malli löytyy täältä: Lacy Baktus
Lanka: Garnstudio Drops Delight, kaksi kerää eli 100g.
Puikot: 2,5mm

Taitaa olla jo kolmas baktus, jonka olen neulonut. On vaan käytössä niin hyväksi havaittu, että niitä voi olla vaikka kuinka ja monta.
Langassa on ihanat värit ja sopii tähän huiviin hyvin. Vaikka Delight on sukkalanka, en siitä ehkä sukkia neuloisi. Lanka on aika löyhäkierteinen, joten kovaa kulutusta se tuskin sukissa kestäisi.

SYTYCKin hollywood-viikotkin ovat loppusuoralla, ja kuudelta saisi aloittaa varsinaisen kisasuorituksen. Harmi vaan että minä olen täällä ja langat ovat tuolla, joten keskiviikkona pääsen vasta siihen käsiksi. Eipä tässä paniikkia, aikaahan on.

Hollywood-viikkojen treeniä

2010-10-10T18:13:00.001+03:00

Olen tässä tutustunut nyt konttineuleen neulontaan. Yllätyksekseni pidän siitä kovasti!
Kävin ostamassa kokeilua varten pikaisesti lähiVaparista Novitan Isoveljeä, jotta testikappaletta ei tarttis tikuttaa valmiiks seuraavaa kolmea vuotta:D Hain konttineuleen ohjeen Ullasta, ja aloin tikutella.

Tästä tulee tyynynpäällinen, jahka sen joskus valmiiksi teen. Piti oikeastaan tulla huivi, mutta luodessani 44s en tajunnut leveydestä tulevan noin iso. Noh, nyt se on just sopiva tyynyjen päälle ja neulepinta sopii tyynyihin kyllä kivasti.

Ruusut on tehty vaahteranlehdistä tämän ohjeen mukaisesti. voitte huomata kuinka "laadukas" kamerani toistaa värit aina oman tahtonsa mukaan...

Yllätyin, koska tosiaan pidin konttineuleen tekemisestä kovasti. Olen yleensä isojen linjojen ystävä ja pikkunyhertelyt jätän suosiolla muille. Tämä oli kuitenkin aika koukuttavaa touhua. Kun neulotaan aina yksi ruutu kerrallaan, niin se rytmittää neulomista kivasti. Siinä saattaa piillä yksi syy tykästymiseeni.

Nyt pitää sitten vielä tulkata ohje, niin alkaa olemaan valmistelut hyvällä mallilla. Lauantaina en ehdi mukaan lähtölaukaukseen, mutta sunnuntaina sitten.

Syyslämmin

2010-10-02T08:17:00.001+03:00

Syyslämmin valmistui. Tai oikeastaan se on ollut jo viikon käyttökelpoinen, mutta nyt se on siis myös kuvattu.

Ja tuossa äsken, kun kävin hakemassa lehden ulkoa, niin siellä todellakin tarvitaan sitä syyslämmintä^^)

Malli: Garnstusdio Dropsin sivuilta,
Lanka: Garnstudio Drops Silke Alpaca, kului yhteensä 660g, eli hieman yli 13 kerää.
Puikot: 4,5mm

Meillä ei äidin kanssa aina tämä kuvaus suju ongelmitta. Juuri kun se sai tässä sihdattua kuvan haluamastani kohtaa, selitän parhaillaan että miten se kuva pitäisi ottaa. Puolet kuvista oli nenän kohdalta aivoleikattuja tai sitten pirun kaukaa:D Onneksi nykyään on sentään digikamerat, kun ennen vanhaa filmiltä kehitettynä kaikki kuvat olivat niitä aivoleikattuja, jos äiti oli ollut kameran takana...

Muokkasin mallia sen verran, että tein kokopitkät hihat. Lisäksi monen raveltämöläisen tavoin tein kaarrokkeen pitsineuleeseen helmineuletta. Ensinnäkin se oli vaivattomampaa neuloa, ja toiseksi näyttää mielestäni paremmalta kuin kolmen silmukan kavennus ja perään yhteen silmukkaan kolme silmukkaa.

Nyt pitäisi aloittaa SYTYCKiä varten konttineuleen opettelu. Tosin muutama pienempi projektikin olisi kesken ja yksi marinoituneista Novitan Jasmineista aloitettu neultakki. Tosin niistä nyt ei stressiä kannata ottaa, valmistuvat jahka valmistuvat. Toinen laita on kaikilla koulujutuilla, ja ennen kaikkea yhdellä kirjoitusprojektilla, johon lupauduin ennen kesää. Tuolloin en tiennyt, että syksystä on tulossa melkoisen stressaava jo ihan ilman sitäkin... huoh. Mutta eipä kai niistä eroon pääse, ellei niitä tee valmiiksi. Olen kyllä yrittänyt, mutta koneella ei koskaan vielä ole ollut valmiita tekstejä, vaikka kuinka olen niitä sieltä toivonut löytäväni...

Suunnitelmat valmiina

2010-09-30T16:49:00.000+03:00

Kyllä kantapaikkani Lankaidea sitten aina pelastaa. Jo aiemmin syksystä myyjä kertoi ottavansa Cascade Yarnsin 220 woolia valikoimaan, ja kiljahtelin jo silloin ääneti riemusta:)
Nyt nämä nimenomaiset langat pelastivat SYTYCK-projektini lankaongelman. Toppi, jonka aion neuloa, olisi Noro Kureyonista aaaaaivan ihku, mutta opiskelijabudetti ei tähän tahdo suostua. Niimpä, lähdin harhailemaan vastaavaa lankaa, ja Cascade 220 wool sieltä sitten mukaan lähti...

Siinä langassa on värikartta aivan loputon, mikä sopi minulle aivan loistavasti. Aion opetella konttineuletta, ja minun makuni mukaan siihen olisi kiva saada eri sävyjä, muttei liian vastakkaisia värejä. Valinnan varaa oli, ja nämä tarttuivat mukaan... Aaaaaivan ihania, ja niiiiin minun näköisiäni:D Onneksi tässä haasteessa ei tarvinnut hypätä oman värikartan ulkopuolelle, vaikka metodi ehkä muuttuukin.

Norossa olisi ollut se hyvä puoli, että väri olisi vaihtunut automaattisesti kerältä. Nyt pitää miettiä, miten toteutan värivaihtelun. Kolmea väriä siis. Ihan sikinsokin, vai kerroksittain?

Aineellinen pääoma on siis hallussa, enää tarvitsee hankkia tietotaitoa:) eli opetella neulomaan konttineuletta. Siihen tehtävään aion uhrata jotain lankavarastosta, voisin aloittaa jonkin huivin, ja neuloa sen loppuun joskus tai nyt.

AINIIN! Valitsemani mallihan on siis tämä.

Tähän voisi sanoa, että tämä projekti etenee juuri niinkuin minulla on tapana toimia yleensäkin. Meillä oli tänään luennolla testi, jossa arvioimme miten meillä on tapana kommunikoida ja suhtautua asioihin. Olen testin mukaan ns. sininen henkilö, joka on harkitseva, perusteleva, looginen, vakava, kriittinen ja tarkka. Aivan kaikki ei tietenkään toteudu jokaisessa tilanteessa, ja joitain omimnaisuuksia tuohon olisi syytä lisätä - mutta karrikoiden.

Siis, olen huono toimimaan spontaanisti, kaikki pitää harkita tarkkaan, miettiä etukäteen monelta kantilta ja olla - tietenkin - kriittinen. Kerran olen jo eksynyt, mutta alati käyvän prosessoinnin kautta ohjauduin oikeille raiteille. Pohdin monia vaihtoehtoja, enkä suinkaan päättänyt heti. Tämä on oleellinen asia: mielipidettä ei ole heti lauottavaksi, vaan kanta on mietittävä tarkasti ja valmiiksi ennen kuin sen sitten pulauttaa ulos. On annettava aikaa pohtia, ja sitähän nämä Hollywood-viikot ovat, joten kiitos niistä:D

Tästä mielikuvituksen puutteesta kärsin aina kun osallistun tällaiseen projektiin. Olen levollinen ja onnellinen, kun suunnitelmat ovat selvillä ja tehtynä. Ajaudun paniikkiin, jos minut lennosta laitetaan tekemään jotakin ilman ennakkosuunnitelmaa. Nyt voin siis sanoa, kun suunnitelmani sytyckiä varten on toteuttamista vaille valmiit, niin olo on levollinen ja voin nauttia haasteesta täysin rinnoin.

Hukassa taas

2010-09-28T16:45:00.001+03:00

Nonii, kuten tuon edellisen postauksen kommentiksikin jo kirjoitin, että eihän tässä mitään virkkaamassa olla! Olin niin innoissani ideastani, että unohdin vallan tyylilajin:D
SYTYCKin popping&locking on siis haasteeni.
Nyt ollaan taas nollapisteessä projektin suhteen, joten ideariihi uudestaan liikenteeseen.

Konttineuletta olis kiva koittaa. Sitä en ole koskaan neulonut, mut mitäpä siitä tekisin?? Huivi ois jees, mut pääsenkö sit hiukan liian helpolla?!? Olisko tää(rav.link) mitään...

Sitten Lotan inspiroimana olis kiva tehdä torkkupeitto. Siinä tulis tota palojen yhdistelyä ihan kiitettävästi. Oikeestaan peitolle olis tarvettakin, ja uusille sohvatyynyille, joten siinä vois olla ihan potentiaalinen projekti... Ja toi palanen on mielestäni tosi hieno, ja siin saa leikittyy eri väreillä kivasti...

Täs pari ideaa, katsotaan mihin lopulta päädyn...

Jaa niin, enkä tosiaan kokonaan unohtanu tota qvidi-takkia. Kyl se viel joskus tehdään, se on varma se.

Hollywood-viikot alkaa!!

2010-09-26T14:57:00.001+03:00

Sain haasteeni. Se on Popping&Locking!!

"Yksi liike kerrallaan. Moduulineulonta on sinun tyylisi. Jokainen projekti valmistuu moneen kertaan. Neulot pieniä kappaleita kerrallaan yhdistäen joko neuloen tai ompelemalla… riippuu sinusta. Kappaleiden kokoaminen, yhdistäminen ja ompeleminen ovat omat taiteenlajinsa ja sinä olet siinä mestari. Olet ehkä dominoneuloja tai viimeistelyekspertti...?"

Pitää kyllä sanoa, että nyt onnistui osumaan melko pahaan paikkaan:DD RRRaakastan neulomista yli kaiken! Sehän on selvää se. Mutta, se mikä saattaa pilata koko jutun, on juuri päättely ja viimeistely!! Langanpätkät tulee aina pujoteltua hampaat irvessä, ja nyt tähän teemaan pitäisi paneutua vielä tiiviimmin!!

Noh, hätä ei ole tämän näköinen. Emo antoi haasteen. Pure ja niele se!

Yön märihdittyäni aihetta tänään alkoi eräs hullu idea kuulostamaan vuosisadan jutulta, siltä mahdottomien kuninkaalta, haaveiden haaveelta, sateenkaaren aarteelta, !!!

...eikä se idea suostu nyt unohtumaan...

Nimittäin qvidi minan-takki!
(tässä osviittaa niille, joille tekniikka ei ole tuttu)

Mielessäni on jo pyörinyt takin värimaailma, lanka ja miten helkutissa saisin mallia hieman pienennettyä. Minulla on takkiin kyllä ohjeet, mutta se on M-kokoinen ja rinnanympärys 123cm. Toki vois ottaa pienempää lankaa, tehdä alle 5cm palasia, tai sitten pyytää jotain gurua auttamaan palojen vähentämisessä...

Toki sen gurun apua saatan tarvita joka tapauksessa yhdistelyvaiheessa...

Olen joka tapauksessa jo alkanut hieman lämmitellä... Opetteluprojektiksi aloitin qvidi-minan lapaset. Niihin palasia ei tarvita kuin naurettavat 17, eli ei mitään takin muutamaan sataan verrattuna... heh.

Miltäköhän siniruskea jakku näyttäisi...

JA ettei kukaan tule sitten kolmen vuoden päästä syyttelemään, ettei takki ole valmis, niin en edes yritä rääkätä itseäni ja pakolla sormet verissä vääntämään jouluna palasia valmiiksi! Sen verran teen kun ehdin - tosissani - mutten ihan viimeiseen hengenvetoon saakka kuitenkaan.

Syksy

2010-09-21T19:02:00.000+03:00

On ollut tapana postata pari kuvaa, kun vuodenaika vaihtuu. Ikään kuin orintoitua uuteen...
Parasta syksyssä on se, vaikka harmaus valtaa alaa, niin väriloistoakin löytyy. Ja pitkä odotus omenapuun alla palkitaan.

KOPS!

Andrea's Shawl

2010-09-18T19:08:00.001+03:00

Tämän huivin tekoa olen suunnitellut jo pitkään, ja ostin langatkin tähän kesällä Dropsin talvilankojen alesta. Tykkään:)

Malli: Andrea's Shawl, (ravlink)
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca
Puikot: 4mm

Tänä syksynä olen jopa saanut joitain kauan suunniteltuja projekteja valmiiksi asti. Ja huomionarvoista on, että langatkin on omasta varastosta, eikä juuri kaupasta ostettuja. Näinhän on pitänyt toimia jo jonkin aikaa, mutta nyt lankalaatikon pienennys on lähtenyt aktiivisesti käyntiin. Nyt ei oikein edes tee mieli ostaa uusia, kun itsellä on melko paljon materiaalia. Tämä trendi on erittäin tervetullut, sillä sivun oikeasta laidasta näkyy, että lankavarasto on tänä vuonna hieman pyrkinyt kasvamaan...

Taustana on muuten kotipaikkani pihalla oleva vanha kivinavetta. Se on ollut tyhjillään jo vaikka kuinka kauan, mutta on se aika mieletön... Kunnostamista vaan kovasti kaipaisi.

Huivin seuraksi aion neuloa ruskean baskerin. Mallikin on valmiina. Tehtiin löytö akateemisen hyllystä: Tyyliä puikoilla, jossa on yksinkertaisia ja kauniita ohjeita asusteisiin. Nyt on kuitenkin pari villatakkia seuraavina projekteina. Langat omasta laatikosta? kyllä. Tarpeeseen? kyllä!

SYTYCK

2010-09-08T13:48:00.001+03:00

Aion siis osallistua SYTYCK-kisaan!

Katsotaan nyt, mille aluevaltauksille minä joudun/saan lähteä! :)

Raspy

2010-09-03T16:34:00.000+03:00

Kesäneule valmistui parahiksi syksyn tullessa. Kesäneule tämä on siksi, että tämä oli Ravelryn Lankalaatikon kesäneuleprojekti. Suunnitelma alkukeväästä oli, että tämä lämmittäisi kesäiltoina. Kesä ei kuitenkaan ollut kovinkaan aktiivista neulomisaikaa, joten nyt tämä on syysiltojen lämmikkeenä(mitä todella tarvitaan, sillä ulkona on todella kylmä).

Malli: Raspy, by Kim Hargreaves (Denim People-kirjasta)
Lanka: Rowan Denim, 500g eli 10 kerää.
Puikot: 4mm

Lankaa on todella mielenkiintoista neuloa, sillä kädet värjäytyivät aivan sinisiksi. Langasta lähtee voimakkaasti väriä ennen ensimmäistä pesua. Neuloin tämän vaaleilla puupuikoilla, jotka ovat tällä hetkellä kauniisti liukuvärjätty siniseksi...
Lanka myös kutistuu hieman, joten kappaleet pestään pesukoneessa ennen yhdistämistä. Samalla ylimääräinen irtoväri lähtee pois.

Neule on kaikessa yksinkertaisuudessaan käytännöllinen ja minun tyyliseni. Hieman eloa sileään neuleeseen tuo langankierroilla tehdyt silmukkapaot. Paljoa ei tarvita, niin neuleen ilme muuttuu hieman eloisammaksi. Jokaisen kappaleen yläreunaan piti tehdä kuvassa näkyvät silmukkapaot, mutta tein ne vain etukappaleeseen, sillä halusin takakappaleesta sielän ja siistin. Toki helmassa silmukkapaot ovat, samoin kuin hihojen suussa.

Helmasta olisi voinut tehdä aavistuksen pidemmän, sillä tykkään pitkistä paidoista. Tosin pituutta oli vaikea arvioida, koska en tiennyt paljonko neule kutistuu pesussa ja mihin suuntaan. Noh, pitkä toppi alle, niin hyvä se on.

Ostin syksyn kunniaksi itselleni Knit Pron pyöröpuikkosetin, ja sieltä taidan nyt kaivaa puikot alpakkahuivia varten... Syksyn sateisissa päivissä parasta on, että neulominen maistuu vielä paremmalta. Antaa siis sataa vaan.

Liian isot sukat?

2010-09-02T08:55:00.000+03:00

Ei suinkaan. Vaikka ehkä maailman rumimmat kuitenkin...:p
Nämä ei siis ole minulle tarkoitetut, vaan neuloin "Vihreiden sisarten" kampanjaan yhdet sukat palvelukseen astuville sotilaille - Eli sukkia viluisille tuntemattomille sotilaille.

Lankana on Novitan 7 veljestä ja malli on ihan perus sieltä vyötteen takaa. Nelosen puikoilla neuloin ja enpä ole sitten yläasteen näin isoilla puikoilla sukkia tehnyt. Nykyisin ohuempia sukkalankoja suosivalle tulos on ihan hirveä möntti, mutta toivottavasti lämmittää jonkun viluisia varpaita ens talvena... Työ kyllä eteni joutuisasti, mutta en silti luovu 2,5mm sukkapuikoista:D

Raspy-nuele on myös valmis, mutta esittelen sen viikonloppuna jahka saan sen kuvattua.

Eilen oli ensimmäinen luentokin jo, joten syksy on virallisesti alkanut. Olen taas täynnä uutta innostusta opiskeluun, sillä tästä vuodesta on tulossa huimasti erilainen kuin edellisistä. Työntäyteinen mutta erilainen.
Tampereelle avataan lisäksi tämän kuun aikana Lankamaailma Nordia toimipiste, joten paaaaljonpaaaaljon lankaa on myös luvassa^^) Kesä on ollut neulomisen saralla melko hiljaista, mutta eiköhän tämä tahti tästä taas kiristy...

Rukki ja Lirppu

2010-08-02T09:37:00.001+03:00

Kohta pidetään kissanristiäisiä, sillä ollaan vihdoin päästy sopuun suloisuuksien nimistä. Ne ovat siis Rukki ja Lirppu, kuten otsikkokin kertoo. Just kun keksittiin hyvät nimet, niin jollakin oli aina pahoja konnotaatioita niistä nimistä (jos naapurissa on lapsuudessa asunu ärsyttävä Paavo-pappa ei sitä halua kissalleen nimeksi). Päädyimme siis nimiin, jotka muistuttavat kissoja jotenkin, eikä siis ihmisten nimiä.

Rukkihan tulee puhtaasti siitä, että hän on kova kehräilijä. Se saattaa sammua kesken leikkien esim. sohvalle ja kehrää siinä sitten nukkuessaan. Asennot on myös aina tällasia: aina ei voi muistaa missä yksi jalka roikkuu...

Lirppu sai nimensä ulkomuodostaan. Sillä on todella suuret korvat ja pää, mutta muuten se on vielä kovin hintelä (Rukki varmasti syö puolet Lirpunkin ruuista vaikka koitetaan valvoa).
Kävely on sellasta lieraamista ja se heittelee hassusti takajalkojaan juostessaan. Lirppua on myös vaikea kuvata, sillä se jättää Rukin päikkäreihin verrattuna puolet väliin ja mun tasosella kameralla harvoin ehditään mukaan tähän menoon.

Mun neulominen on edelleen hauskaa puuhaa näillekin. Käytössä on nyt pitkät puikot ja niiden päät on mitä mielenkiintoisimmat sivulla heiluessaan. Neule ei juurikaan edisty, kun toinen on lankakerän kimpussa ja toinen tappaa puikkoa....

Jep.
Ei auta kun odotella näitä hetkiä.

Perheenlisäystä

2010-07-28T09:19:00.000+03:00

Parin päivän aikana täällä ei ole lanka paljoakaan puikoilla soljunut, vaan sen kanssa on juostu ympäri taloa. Meille on nimittäin tullut karvaista perheenlisäystä.

On tietysti aina helpotus, että lapsetkin pitävät langoista. Kuten kuvasta voi päätellä puikoilla on Raspy Rowanin Denimistä. Pelkäsin, että kohta suupielet on siniset, kun lankaa oli äärimmäisen mukava saalistaa.

Tälle kelpaa rapsutukset, eikä vierasta ihmisiä yhtään. Rukki menee päälle aina kun sormella hiemankin hipaisee. Tästä rukista ei tule lankaa, mutta rutkasti hyvää mieltä kuitenkin. Sama se kumpaa rapsuttaa, niin tämä on silti se, joka kehrää.

Johdot ovat luonnostaan äärimmäisen mielenkiintoisia. Meillä nykyisin yhteys katkeaa hieman useammin televisiosta kuin olisi tarve.

On ne kyllä niiiiiiin sulosia ja söpösiä, ettei nyt neuleet kauheesti edisty. Olen kuitenkin jo etukappaleen saanut aikaiseksi Raspyyn ja takakappalekin on ihan hyvässä vauhdissa. Yleisurheilun EM-kisat ehkä auttaa tässäkin asiassa.

Nyt palataan kissamaisiin tunnelmiin^^)

värjäys jatkuu

2010-07-06T09:45:00.001+03:00

Värjätty on vieläkin. Nyt alkaa mennä sekaisin, että mitä olen tänne jo laittanut näkyville ja mitä en. Tosin alkaa mennä jo sekaisin, että mitä on edes värjätty.

Noh, olen ainakin jatkanut tutustumista kokenilliin.

Kokenillista violettia sai alunalla, mutta laitoin alunan lisäksi viinikiveä, niin tulos on aniliininpunainen. Vasemmalla on ensimmäisenä värjätty (200g Gjestalin Maijaa) ja keskellä kokenillin jäkiväri (100g Gjestalin Maijaa). Oikealla on kokenillin jälkiväristä puolet ja krapin jälkiväri ( 200g Gjestalin Maijaa)

Kokenilli ja krappi antavat todella voimakkaasti väriä, joten testasimme, kuinka kauan väriä kiinnittyy lankoihin. Oikealla 2. jälkiväri ( 150g Gjestalin Maijaa) ja vasemmalla 3. jälkiväri (200g Gjestalin Maijaa). Vaikka lankaakin oli 150-200g väriä tarttui vielä hyvin, eikä värjäyserien välillä ole kovinkaan suurta eroa. Saatiinpahan vaaleanpunaista kun sitä haettiin, tosin sitä piti odottaa 3. jälkiväriin asti. Eli yhdellä liemellä värjättiin siis neljä kertaa, joten varsinkaan kokenillin lientä ei ensimmäisen tai toisenkaan värjäyksen jälkeen kannata vielä heittää pois.

Toinen erä kokenillia. Nyt alunalla violettia ja jälkivärissä oli viimekesäinen epäonnistunut marjoilla värjätty erä Nallea tai vastaavaa. lanka on kuvassa ylhäällä oikealla. Tulos tajuttoman hieno harmaa! Ikinä ei tiedä mitä tulee, kun laittaa pataan jotain muuta kuin valkoista. Sitten jälkiväreillä punaista.

Oranssin sävyjä saatiin taas krapista. Vasemmalla on krapilla värjättyä 100% villaa, samaan aikaan liemessä oli myös Maijaa 150g. Keskellä on ihanaakin ihanampaa oranssiin menevää keltaista, jota syntyi krapin ja sipulinkuorten jälkiväristä (200g Maijaa). Sipulin jälkiväriä on suurin osa, sillä krappia käytettiin edellä mainittuihin punaisiinkin. Oikealla on sitten sipulin kuorilla värjätty 200g Maijaa.

Värikartasta uupui ruskeaa, joten pataan joutui männyn ja kanervan oksia.Vasemmalla on männyn neulasilla ja oksilla värjätty 200g Maijaa ja oikealla kanervan varvuilla värjätty 300g Maijaa.

Ruskeaa, tai jossakin valossa myös vihreää, lankaa tuli punasipulin kuorista. Lankana Gjestalin Maija 150g.

Ja punasipulin jälkiväriin laitettiin enemmän kokeilutasolla olevaa, eli solmubatiikkilankoja. Kierrettiin lanka piukkaan vyyhdin ympärille, ja tulos on tämä:) Äidillä on puikoillakin jo toinen, joten voin täällä esitellä millaista jälki on jahka valmistuu.

Padasta on lisäksi ollut sananjalkaa. Kamera vääristi värejä niin paljon, etten edes ladannut niitä tänne. Kuitenkin ensimmäisellä värjäyskerralla tulos oli vihreää, vaikka ruskeaa haettiin. Kuparivihtrilliä oli siis langan määrään nähden varmaankin liian vähän. Jälkiväristä tulikin sitten jo ruskeaa. Vaikka vihreää ei haettukaan, tuli siitä yksi parhaista vihreistä mitä ollaan saatu aikaan. Sananjalkaa on lisäksi helppo kerätä, koska varret ovat niin kookkaita ja helppoja havaita.

Äiti kävi kesälomareissulla Pohjanmaan suunnalla ja toi tuliaisiksi Dropsin kesäalesta Bomull-Liniä ja Liniä. Kesäneuleita pellavasta ja puuvillasta siis tiedossa - joskus.

Sipulisukat

2010-06-29T08:49:00.000+03:00

Sukat valmistuivat eilen, ja pääsivät jo siskon matkaan. Ehdin kuitenkin ottamaan muutaman kuvan.

Malli: Spring Cable
Lanka: sipulin kuorilla värjätty Gjestal Maija, 112g.
Puikot: 2,75 pyöröt.

Mallista katsoin oikeastaan vain palmikkokuvion, koska lankani on paksumpi kuin ohjeessa, piti silmukkamäärää muokata hieman. Varressa 60s ja jalkuimessa 62 ja ranskalaisella kantapäällä.

Langan kanssahan kävi niin, kuten olen aiemmassa postauksessa sitä esitellyt, että väristä tuli epätasainen liemessä lilluneiden sipulinkuorien vuoksi. Lisäksi emme sekoitelleet keitosta kovinkaan paljoa, joten vyyhdeistä tuli kukin omalla tavallaan "pätkävärjättyjä".

Keriä oli siis kolme ja ensimmäisestä tuli tällainen. Väri on aika yhteneväinen, pääasiassa keltaisenoranssi.

Vaihdoin lankaa jo ensimmäisen sukan kärjessä ja väri muuttui tummemman oranssiksi. Keltaisen sävy on sama, mutta toisen sukan varresta tuli täysin raidallinen...
Noh, onneksi jalkuin ei ole niin säännöllisen raidallinen, joten jalassa ero ei sitten häiritse niin pahasti.

Ensimmäinen itsevärjätty lanka valmiina työnä! whipii!
Nyt näkee sitten kuinka värit kestävät käytössä.

Puikoilla jo Rowanin Denimiä. Olen aivan innoissani, vaikken ole niinkään varma, mitä puikkoni ajattelevat. Ne ovat nimittäin kovaa vauhtia sinertymässä^^)

Lankojakin on taas värjätty, kokoan kuvat ja sitten esittelyyn.

Kesätoppi

2010-06-23T22:53:00.000+03:00

Värjäysbuumin ohella on myös saatu jotakin neulottua.
Kesätoppi valmistui juuri parahiksi, kun on taas saatu hieman lämpimämmät ilmatkin.

Malli: Garnstudion lehdestä nro 118 tunika
Lanka: Garnstudio Drops Safran(225g) ja Cotton viscose(vajaat 50g).
Puikot 3,5mm

Kolme viimeistä projektia olen tehnyt puuvillalangoilla, ja Dropsin Safran saa minulta parhaat arvosanat. Novitan Luxus Cotton ja Sublimen Organic Cotton aukesivat kierteeltään pahasti, mitä Safran ei tehnyt. Se pikemminkin kiertyy itsensä ympäri ja kierrettä saa silloin tällöin päästää löysemmäksikin. Lisäksi puuvillalangaksi Safran on melko riittoisaa: tähän toppiin ei kulunut kuin 225g eli reilut neljä kerää.

Kivan sysäyksen toppiin antaa virkattu "ruokalappu" Dropsin Cotton Viscosesta. Samaisella langalla virkkasin reunuksen kaula-aukon lisäksi myös kädenteille ja helmaan.

Värejä en muuttanut alkuperäisestä mallista ollenkaan, ja hyvä niin. Nämä kaksi sävyä sopivat kesätoppiin ja toistensa kanssa loistavasti. Napitkin löytyivät vuosien varrella kertyneestä varastosta. Ompelin viisi nappia ohjeen neljän sijaan, jottei virkattujen kappaleiden väliin jäisi rakoa.

Kuvat oli pakko ottaa "mummonmökkimme" edustalla, kun päivänkakkaratkin vielä kukkivat ihanasti. Huomaa myös ikkunoissa olevat pelargoniat:) Täällä se väripatakin kiehuu päivät pitkät...

Topista tuli oikeastaan hienompi kuin odotinkaan. Pelkäsin, ettei se istu päälle ollenkaan, mutta tykästyin tähän kyllä kovasti.

Tänään on myös värjätty, mutta niitä kuvia sitten, kun langat kuivuvat ja pääsevät vyyhdille. (kyllä täällä töissäkin käydään, mutta meitä on kaksi touhuamassa, joten se selittää lankapaljouden:D)

Puikoilla on tulossa sukat siskolle aiemmin sipuleilla värjätyistä langoista ja kesäneuleena aloitan Rowanin Denimistä Raspyn.

väriloistoa edelleenkin.

2010-06-22T12:40:00.000+03:00

Edellisessä postauksessa lupasin jo jotain neulettakin esiteltäväksi, mutta rikon lupaukseni ja siirretään se seuraavaan kertaan.

Nyt nimittäin palaamme jälleen värjäykseen. Esittelyssä ruskeaa, vihreää, punaista, oranssia ja epäonnistuneita sinisiä yirtyksiä. Tilasimme sievoisen määrän Gjestalin Maijaa, jotta värjäys voi jatkua läpi kesän. Määrää en uskalla paljastaa, mutta se selviää aina yksittäisten erien myötä, jos joku viitsii ne yhteen laskea:) Seuraavat langat ovat siis kaikki Maijaa...

Aloitetaan tutulla ja turvallisella, eli pihlajan lehdillä. Puretuksessa kupari- ja rautavihtrilli. Määrä 200g lankaa ja keitoksessa 2kg lehtiä.

Suopursut antavat kauniin kuparisen ruskean, tämä kuva ei täysin tuo väriä oikeuksiinsa. Lankaa 200g ja suopursuja vastaavasti 2kg. Puretuksessa kuparivihtrilliä. Tätä lisää!

Viime kesällinen edesmennyt syreeni. Kuoret on siis kuivattu ja tänä kesänä se antoi lankaan vaalean ruskean värin. Ruskean ystävän lemppareita kaikki! Puretuksessa alunaa ja viinikiveä, ja syreeniä sen verran kuin kattilaan mahtui.

Sitten vaihdetaan sävyä. Jauhettua kokenillia, eli jonkin sortin kirvoja. Puretettu alunalla ja kuparivihtrillillä. Kokenillia 20g ja lankaa 200g.

Samaisen kokenillierän jälkiväristä puolet. Tulos sama sävy vaaleampana. Näistä tulee yhdessä ihanat kirjoneulelapaset. ehkä. tätä on siis 100g.

Sitten kirkuvaa oranssia krapista. Tästä pitäisi oikeastaan tulla ihan punaista, mutta en pitäisikö juuria jauhaa enemmän, että väri ei olisi oranssi. Kuumensin 70 asteessa, mutta ei siltikään punaista. Hienoahan se oranssikin on, mutta kun haluisin punaistakin! Jos jollain on maagisia vinkkejä, joka auttais, niin kertokaa toki!
Lankaa 200g ja puretuksessa alunaa ja viinikiveä.

Krapin jälkiväri käytettiin tällä kertaa hyödyksi sekoittamalla se kokenillin jälkivärin kanssa. Saatuani tämän päähänpiston se tuntui loistavalta ajatukselta, mutta kun yhdistin violetin ja oranssin liemen keskenään, se ei enää tuntunutkaan hyvältä ajatukselta:D onneksi lopputulos löi sitten ihan ällikällä ja tästähän tuli nyt sitten sitä punaista... Marjapuuron punaista <3
Lankaa 200g ja puretuksessa alunaa ja viinikiveä.

Sitten siirrytään niihin sinisiin. Lupiinin kukkia on tullut kerättyä sieltä sun täältä ja jonkin verran! Kuitenkin ainoastaan tämä kerä saatiin siniseksi. Tai oikeastaan turkoosiksi, mutta kuitenkin. Lankana Vuorelman Vetoa 80g. Tämä oli sellainen no katsotaan mitä tulee -erä ja se onnistui oikeen hyvin! Puretuksessa alunaa.

Edellisestä innostuneena haimme lisää lupiinin kukkia, niitä sinisiä/violetteja, mutta tulos onkin perhana soikoon vihreä! oikeastaan minttu, mutta ei tästä nyt enää hyvälläkään tahdolla sinistä saa. Puretuksessa alunaa, ja lanka taasen Maijaa 100g. Näiden erien välillä oli puolisen viikkoa, ja se saattaa vaikuttaa siihen, ettei sininen väri ole enää niin voimakas kukissa.

Yritimme vielä kerran ja minttua taasen. Hieno väri, vaikkakaan ei sininen.:) Puretuksessa alunaa ja lankaa 150g.

Tämän kuvan oikeassa reunassa on myös lupiinin kukilla värjätty, mutta kuparivihtrillillä puretettu lanka. Sitä on 100g ja siitä tuli puretuksen myötä pehmeän vihreää, mutta kuparivihtrillin myötä menetti täysin sinisyyden sävynsä.
Tässä kaikki lupiinien kukilla värjätyt.
Loppupäätelmänä voisi sanoa, että jos sinistä haluaa, on tartuttava toimeen heti kun lupiinit kukkivat. Muuta syytä sävyn muutoksen en löydä, jos joku tietää paremmin, kertokaahan sekin minulle!

Vihreitä sävyjä

2010-06-13T09:59:00.000+03:00

Tällä kertaa padasta nousi vihreän sävyisiä lankoja. Koska värjäsimme jo viime viikolla kaikki Gjestalin Maijat, oli aika kaivella varastoista vaaleita lankoja. Sieltä sitten löytyikin äidin 20 vuotta villatakkiprojektia odotelleet Vuorelman Vedot, ja päätimme että nyt niiden on aika saada uusi elämä väripadan kautta.

Harvensimme pientareiden lupiinivarantoja. Keräsimme yhteensä kaksi kiloa, jolla värjääntyi 200g lankaa, joka siis on Vuorelman Vetoa. Puretuksessa käytettiin kuparivihtrilliä.

Samaisesta langasta 200g erä sai värinsä pihlajan lehdistä. Tulos on tumma oliivin vihreä. Tästä tuli kyllä hieno! Lehtiä ei liotettu ennen värjäystä ja puretuksessa käytettiin sekä kupari- että rautavihtrilliä. On ihmeellistä, että tuoreena niin kahdesta saman sävyisestä lehdestä tulee kovin erilaisia värejä, kun ne keitetään. Alla vertailussa koivun lehdillä värjätyt langat.

Oikea väri on hieman vihreämpi, tässä langat näyttävät ihan keltaisilta. Tässä erässä myös 200g lankaa, joka tällä kertaa on Novitan Nallea. Puretuksessa käyettiin alunaa.

On tämä luonnon väriloisto aivan mahtavaa, ja tähän hommaan jää pahasti koukkuun, kun ikinä ei varmaksi tiedä, mitä padasta nouseekaan. Saman puun lehdistäkin kun eri aikoina tulee hyvinkin erilaisia sävyjä...

On sitä HIEMAN ehditty neuloakin. Toppi alkaa olla yhdistelyä ja viimeistelyvirkkauksia vaille valmis, mutta tämä värjäily on nyt vienyt suurimman osan ajasta. Katsotaan jos seuraavaan päivitykseen tulisi jo jotain neuleitakin mukaan.

Oih, oranssia!

2010-06-08T14:17:00.001+03:00

Tässä on pari päivää pata porissut ahkerasti. Repertuaariin on kuulunut sipuli- ja krappikeitot eri variaatioineen. Nyt on niin herkkuja värejä, että täällä on kauhee tappelu kuka langat oikeastaan omistaakaan ja kenen puikoille ne päätyvät...

Ensimmäisessä erässä oli sipulinkuoria. Niitä keitettiin ensin tunti ja sitten joukkoon lisättiin langat ja puretusaineina alunaa ja viinikiveä. Lanka on Gjestalin Maijaa 150g.
Tästä erästä tuli niin mun suosikki! Tässä kävi nimittäin niin, kun emme siivilöineet kuoria pois liemestä, ne tekivät väristä epätasaisen. Vahingon kautta voittoon, aivan tajuttoman hieno pätkävärjätty lanka :D näämä huutaa joksikin ihaniksi pitsisukiksi...

Samaan aikaan toisessa padassa oli samanlainen liemi, eli sipulinkuoria, mutta lankana oli 100% villa 100g. Väri on keltaisempi, mitä Maijoissa. Tästä langasta tuli tasaisempi, mutta on siinäkin oranssisempia kohtia.

Sipulinkuorten jälkiväri käytettiin hyödyksi, lisäämällä joukkoon krappia ja puretuksessa jälleen alunaa ja viinikiveä. Tulos keltaisenoranssi. Sipulierän oranssi kääntyy enemmän ruskeaan kuin tämä. Lanka taas Maijaa 150g.

Ja samanlainen erä myös 100% villalankana, eli sipulinkuorien jälkiväri ja krappi. Puretuksena viinikivi ja aluna.

Sitten pataan laitettiin vain krappia, puretusaineina alunaa ja viinikiveä ja lanka Maijaa, yhteensä 200g. Väri on ihana syvä oranssi. Odotin punaisempaa, mutta ehkä krappi olisi pitänyt jauhaa paremmin. Pitänee murskata sitä enemmän seuraavaan erään. Pata sai kyllä mukavan punaisen uuden värityksen :)

Krapista kun tulee voimakkaasti väriä, niin laitoimme jäkiväriin vielä toiset 200g Maijaa. Puretusaineina taas alunaa ja viinikiveä. Väri on aika lähellä persikan sävyä, ehkä hieman tummempana.

Sitten värjättiin vielä 100g Maijaa koivun lehdillä. Lehdet keitettiin ja siilattiin pois ennen kuin langat laitettiin väriin. Puretusaineena on alunaa. Väri on kuvan väriä vihreämpi, tässä tämä näyttää aika keltaiselta. Tuntuu olevan vaikea väri kuvata.

Tässä vielä koko satsi ryhmäkuvassa

Nyt on käytetty 1kg Maijaa ja hieman alle puoli kiloa villalankaa. Löydettiin varastoista valkoista Vuorelman vetoa, ja pitää vielä tilata lisääkin. Ajateltiin, että nyt värjätään kesällä kyllästymiseen saakka, niin ei tarvitse talvella sitten haikailla padan ääreen.

Nokkostelua

2010-05-26T09:15:00.001+03:00

Värjäiltiin eilen nokkosilla lankaa. Värjääminen on minulle aivan vierasta touhua, oikeastaan meidän kolmen koplasta ainoastaan sisko oli koittanut edes kerran... Ja sekin erä menee uusintaan ^^)
Urheasti pata pihisi eilen ja tuloskin on mitä mainioin - noin ensikertalaisten suorittamaksi.

Alkutilanne on tässä. Kaksi 50g Maija-kerää joutuivat uhreiksi, eli värjäsimme yhteensä 100g lankaa.

Nokkosia oli kilo ja ne keitettiin ennen lankojen laskemista liemeen.

Langat olivat liemessä tunnin, ja sen aikana sinne lisättiin myös alunaa ja rautavihtrilliä.

Ja lopputulos on tässä!! Ketään ei varmasti yllätä se, ettei väri nyt tässä kuvassa toistu oikein - melko lähellä kuitenkin... Vihreän sävy on syvempi, eikä ihan noin harmahtava mitä kuvassa.

Maijaahan meillä on kokonaiset 2kg, sillä olimme kauaskatsoisia talvella, kun nämä olivat Tapion kaupassa tarjouksessa. Värjäyskokeilut siis jatkuvat, ja tästä saimme vain lisää intoa.

Loppukevennykseksi vielä ihanuuteensa pakahtuva omenapuu.

Kesä

2010-05-20T16:55:00.000+03:00

Nyt olis luvassa pitkä postaus, mutta lohduksenne paljon kuveja.
Halusin vaan näyttää mun parasta kesämiljöötä<3
Kesä on myös meidän 16vee mammalla, joka on jo melkein sokea, mut nauttii kesäsäästä täysin siemauksin.

Tässä siis Vaapukka-show...

Tämä kissa kyllä tietää, missä on talon lämpimin paikka. Hän myös grillaa tällä lämpimimmällä paikalla, eli lattiassa olevan lämmitysritilän päällä, itseään koko talven. Ja nyt hän tekee saman pihalla: kaivonkansi, jolle tuskin pystyn laskemaan käteni hetkeksi, tämä köllöttää siinä maailman onnelisimpana. Kovasti on karvoja, mutta tuntuu olevan vilpoisenpuoleisia...

Kesä on myös ulkorivin räystäällä

Tämän parempaa kuvaa en saanut, sillä olin sen verran lähellä pesää, että kohta olisi varmasti osunut pommi otsaan.

Kesä on myös kukkapenkissä

Kesä on myös luumupuulla

ja koivulla

Ja sitten vielä myös onnenpäivää. Nimittäin käytiin eilen katsomassa paikallisia Kariniemen alpakoita. Ne oli maailman söpöimpiä ja hassuimpia eläimiä.
Ja ne halus sanoo moro

Mukavaahan heille oli, että edellisenä yönä täällä tuli muutamassa tunnissa yli 40milliä vettä. Nämä veijarit tykkää piehtaroida maassa, ja saattaa siinä matkalla pari pahnaa tarttua...

Mutta puhdistettuna villa oli mitä ihaninta! Oih, kun sain upottaa sormet täyteen pahvilaatikkoon! Ja ihailla tilalla itse kehrättyä alpakkalankaa! Alpakan villa on siitä mukavaa, kun se ei ole yhtään rasvaista, toisin kuin lampaanvilla on. Ei varmaan tarvii sanoa, että olin aika myyty.
Mäki haluun.
No mutku mä haluun!

Ufosta boleroksi

2010-05-16T11:54:00.001+03:00

Yksi ufo jälleen siirretty keskeneräisten korista käytettävien vaatteiden joukkoon. Helpottaa kummasti oloa, kun pitkäaikaisia keskeneräisiä töitä on jäljellä enää yksi. Ja yksihän ei haittaa, ei.

Malli: Sidottava bolero, linkki ravelryyn ja malli löytyy myös Modasta, muistaakseni 3/2009 numerosta.
Lanka: Sublime Organic Cotton dk, 7 kerää eli 350g.
Puikot: 4mm.

Tämä neule nukkui talven yli käsityökorin alimmaisena. Nyt sain kuitenkin vihdoin väännettyä hihatkin valmiiksi, ja jopa yhdistettyä kappaleet :). Suuri syy valmistumimselle oli varmasti huutava pula neuletakeista, joten käyttöä löytyy varmasti.

Mallin luin tosiaan Modasta, ja valmistumisen kanssa meinasi käydä kalpaten, sillä lanka loppui kesken toisen hihan alussa, vaikka olinkin ostanut varmuudeksi yhden kerän ylimääräistä ohjeen määrään verrattuna. Mallin mukaan pitkähihainen bolero tulisi 250 grammasta, mutta lankaa todellisuudessa kului 100g enemmän. Onneksi paikallisella lankakauppiaalla oli jäänyt saman värjäyserän kerä pyörimään nurkkiin, niinpä hulppealla onnella sain kun sainkin tähän pitkät hihat. Langan menekki on kyllä Modan ohjeessa mennyt hieman väärin, lieneekö se sitten sekoittanut, että mallista oli myös lyhythihainen versio...

Raaka ananas

2010-05-09T13:39:00.000+03:00

Lankalaatikon tyhjennys etenee odotetusti: nyt sain virkattua kaapissa pari vuotta marinoituneet Novitan Luxus Cottonit.

Malli: Novita-lehti kesä/2009, virkattu ananaskuvioinen toppi.
Lanka: Novita Luxus Cotton, menekki 310g, eli reilut 6 kerää.
Koukku: 4mm.

Malli oli kaiken lisäksi se, mihin langat alunperin ostinkin, vaikka äidillä ilmeisesti loppui usko kesken. Kysyi, kun raahasin langat pelipaikalle, että ihan tosiko sulla oli oikeesti aikomus tehdä siitä jotain:D
No tottakai!

Lankaa oli kyllä ihan hirveä virkata. Kierre on niin löyhä, että koukku tahtoi mennä aina sääpuoleen. Ehken olisi tänä päivänä näitä lankoja ostanut, mutta ihan kiva lopputulos kuitenkin.

Työ aloitettiin keskeltä kappaletta, ja sekä etu- että takakappaleen peruskuvio on neliskulmainen ja siitä kappaleita jatkettin vielä ylös ja alas päin. Ylös jatkuivat ns. perusviuhkat ja helmaan virkattiin käpykuvio, mikä sopii tuohon ananaskuvioon kyllä kivasti. Lopputulos on kyllä ihan jees, ja lentää varmasti päälle jahka kelit hieman lämpenevät:)

Ja vielä hyvää Äitienpäivää kaikille äideille! Omaa äitiä odottaa yllättäen lankayllätys jahka töistä kotiin kerkiää.

Keltuaiset

2010-05-07T09:07:00.002+03:00

Nyt se paljon puhuttu kesäloma on koittanut ja tulosta alkaa siis näkyä. Aloitin nämä sukat jo pari viikkoa sitten, mutta kiireinen viime viikko piti minut erossa puikoista kokonaan. Nyt olen kaksi päivää vain istunut sohvalla ja päättäväisesti tikuttanut näiden varret valmiiksi.

Malli on pari postautsa sitten hehkuttamastani Wendy D. Johnsonin kirjasta Toe-up Socks for Every Body. Malli: Wrought iron socks.
Lanka: Lorna's Laces Shepher Sock Solid, menekki just eikä melkein tasan 2 kerää, eli 100g.
Puikot: jalkapohja ja kantapää 2mm ja palmikkokuvio 2,5mm.

Näissä lopuissa kuvissa värit on päin prinkkalaa, toi edellinen kuva on aika lähellä totuutta. Tästä näkyy palmikkokuvio kuitenkin hyvin. Varsia tehdessä tuntui, ettei lanka sitten lopu koskaan. Joka toisella kerroksella on palmikkoa ja silmukat vaan lisääntyy, mutta hitaasti ja varmasti valmistuivat kuitenkin.

Kesä on tullut, kuten näkyy pohkeessa komeilevasta mustelmasta, joka tosin on jo onneksi melkoisesti haalistunut. Pesäpallokausi siis alkaa kohta ja jalat on juuri sen näköiset)

En ole ennen tehnyt toe-up sukkiin vahvistettua kantapäätä. Kuitenkin aina suosin vahvistettua, koska kestäähän se sitten paremmin. Nyt siis lopullisesti rakastuin varpaasta neulottaviin sukkiin. Lisäksi lankaa jäi n.2 metriä, joten säästytään myös jämälangoilta!

Muuten kuulumisiin sisältyy armoton lankalaatikon pienennys operaatio. Liityin jopa ravelryn lankalaatikko-ryhmään ja hahmottelin sinne itselleni säännöt:)
On tässä muutaman aiemman lankatilauksen lisäksi nyt postissa tulossa paketti Tapion kaupasta, koska sekosin totaalisesti Dropsin -30%:n alessa... Lisäksi hamstrasin Lankaideasta Rowanin Denimiä tähän ja Handustakin tarttui yksi kainuunharmas. Nämä ja kaikki edelliset, niin ei minun tarvitsisi oikeasti ostaa lankaa pitkään aikaan.

Nyt ajattelin ensin työstää valmiiksi kaikki ufot, ja sitten järjestelmällisesti varaston kimppuun!

Kevättä

2010-04-26T09:45:00.001+03:00

Kaksi tenttiä huomenna, yksi ylihuomenna ja vielä yksi sitä seuraavana päivänä...
Mitä minä teen? -istun tietokoneella ja totean, että blogin päivitys on tenttiinlukua tärkeämpää, kun edellisestä päivityksesta on jo ihan liikaa aikaa... Eipä mitään käsityöjuttujakaan ole esitellä - mutta silti.

Eilen oli niin ihana päivä, että piti ottaa oikeen kamera käyttöön.
Kevät!

Tästä olin jopa ylpee, lähinnä siksi, että kerrankin onnistuin liikkumaan niin hiljaa, ettei pikkanen viaton luontokappale lehahtanut lentoon.

Vaapukkaa häikäsee, mutta on erittäin onnellinen olohuoneen lattiaa lämmittävästä kevätauringosta<3
Pikkunen on vaan jo sen verran vanha, et näkö alkaa olee melko heikko ja se törmäilee millon mihinkin väärässä paikassa olevaan esteeseen...

Neljä päivää, sitten on opiskelu tältä keväältä loppu! Tarkoittaa siis kesälomaa vapusta lähtien. Tän ajatuksen voimalla kahlataan nää seuraavat neljä päivää, ja jos sitte jotkut käsityötkin ehtis edistymään.

Huuma jatkuu...

2010-04-19T15:44:00.002+03:00

Juuri päätettyäni, etten enää tee tänä keväänä sukkia, postiluukkuun oli päivän aikana tipahtanut lähetys Amazonilta. Olin jo melkein unohtanut tilaukseni, joten riemunkiljahdukset ovea avatessa kuuluivat varmasti pari kerrosta alemmaksikin. Tilasin nimittäin Wendy D. Johnsonin sukkakirjan Toe-up socks for every body.

Tässä linkki ravelryyn , jossa saa selattua kirjan malleja. Toki se onnistuu myös Amazonin sivuilta, mutta näkeepähän, millaisia sukkia muutkin räveltäjät ovat saaneet aikaiseksi.

Mallit ovat toinen toistaan ihanampia! Suurin syy kuitenkin kirjan tilaamiselle oli uudenlaiset tekniikat toe-up sukkiin: niihin ei ole tullut tutustuttua vielä kovinkaan tarkasti, joten nyt tekniikkarepertuaari laajenee taas hieman.

Voi, mistähän mallista ja millä värillä sitä sitten aloittaisi....

Sammakko-jaywalkerit

2010-04-18T17:47:00.002+03:00

Pari päivää vierähti pikkukylän kirpputori/käsityömyyjäisissä, kun yritettiin päästä eroon vanhoista langoista ja lehdistä, joilla ei meillä löytynyt enää käyttötarkoitusta. Nyt voi taas ostaa lisää lankaa hyvällä omallatunnolla, kun on päässyt muutamasta edellisestä eroon.

Päivät tuli käytettyä hyödyksi myös neulomalla ja tänään sain valmiiksi Jaywalker-sukat.

Lanka: Garnstudio Drops Fabel, 80g.
Malli: Jaywalker
Puikot: 2,5mm pyöröt

Ostin langan alunperin pipoa varten, mutta se hanke ei sitten enää innostanut. Sitten ajattelin, että malli sopisi tällaiseen pätkävärjättyyn lankaan, ja tulos onkin ihan pirtsakka.

Kärki on silmukoitu kiinni, ja niistä tulikin mun jalkaan istuvat, kun kolme pisintä varvasta on samanmittaiset:D

Langasta sen verran, että pari solmua sattui matkan varrelle, ja sitten toisessa kerässä keltaiset raidat olivat paljon haaleammat kuin toisessa, vaikka värierä onkin sama. Noh, ei tahtia haittaa, mutta näiden kirjavien lankojen kanssa ei aina voi tietää, mitä kerästä loppujen lopuksi paljastuu - mutta hyväntuntuinen lanka muuten.

Mistä on kivat pappat tehty...?

2010-04-17T18:23:00.000+03:00

No ainakin siitä, että lakua on aina tarjolla, kun vierailulla käy - ja sitten tietysti käsityötaidosta.

Pienestä pyynnöstä seurasi suuri onni, nimittäin neljät erikokoiset sukanpingottimet. Piirsin pahville mallin, ja tulos on tämä. Hieman pitää vielä reunoja hioa, ja ehkä joku lakka päälle, kun kerran on puuta, niin säilyy sitten paremmin.
Mutta eipä muuta tällä kertaa, vaan nyt neulomaan sukkia valmiiksi, kun sileytyskin sujuu tehokkaasti^^)

Auski

2010-04-15T17:32:00.003+03:00

Pikkunen saalistaa nyt kivuttommilla niityillä <3
Ikävä <3

Nyt minullakin

2010-04-11T22:04:00.003+03:00

Ehkä neulemaailman the hottest sukkamalli viime talvelta, eli Skew-sukat.
Nyt siis minullakin.
Ja mistä langasta. No, Handun langasta tietysti.

Jotenkin tämä merinosukkalanka on vaan odottanut koko kevätpuolen lankakorissa, kun en osannut päättää, mitä siitä teen. Yhdistin sitten lankaansa odottavan mallin ja malliaan odottavan langan.

Malli: Skew
Lankana siis: Ilun 100% merinovillasukkalanka 73g, väri: Boogieteorian alkeet.
Puikot: 2,5mm pyöröt.
Ensimmäisen sukan aikana iski ajoittain epäusko, ettei tästä sukkaa voi tulla. Lukuisat onnistuneet projektit Ravelryssä kuitenkin tsemppas. Lisäksi on todella hyvin kirjoitettu ohje, joten onnistuihan ne, eikä sitten ollut loppujen lopuksi edes vaikeaa.

Ensinnäkin pitää sanoa(vai tarvitseeko edes), että lanka on aikast ihkua. Värit on ihanat, ja raidottuu just eikä melkein, niin kuin toivoinki tähän malliin. Fiilis siis ehdottomasti plussalla.

Kuten moni on sanonut, niin istuu kuin sukka. Todella nerokas malli. Eivätkä jää viimeisiksi:)