Koska jostain kumman syystä nurkissani pyörii melkoinen määrä Dropsin Fabel -lankaa, niin oli jo aikakin tehdä niistä jotakin.
Koska lanka on kovin kirjavaa, ei kovin monimutkainen malli ole sovelias. Siispä tein punakirjavat Jaywalkerit
Eli malli: Jaywalker, (free ravelry download)
Lanka: Garnstudio Drops Fabel 114g, eli hieman reilu kaksi kerää
Puikot: 2,5mm
Vaikken olekaan punaisen ystävä, mielestäni väri on aika hieno.Tuo siksak-kuvio sopii hyvin tällaiseen pätkävärjättyyn lankaan, kun se hieman rikkoo tuota raidoitusta. Lisäksi tuo kuvio ei jousta yhtä paljon kuin sileä neule, joten ne pysyy napakkana käytöstä huolimatta.
Olen muistaakseni luvannut esitellä happoväreillä värjäämiämme lankoja, joten tässä niitä nyt on.
Tässä on 700-800g vironvillaa ja yksi vyyhti, eli 100g, merinkoalpakkaa.
Väristä tuli hieman epätasainen, mutta eipä se nyt häiritse.
torstai 24. maaliskuuta 2011
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Magnanimity Cardi
Vihdoin taas jotain valmistakin!
Se on kauheen kiva alotella miljoonia projekteja, mut haittana on sitten se, ettei valmistu mitään.
Malli: Magnanimity Cardi (rav.link), by Veera Välimäki. Ohje löytyy Knitscene Winter/Spring 2011-lehdestä.
Lanka: Marks & Kattens Eco Multi Ull, 650g.
Puikot: 5,5mm
Mallissa houkutti ensimmäisenä nuo taskut. Ihanat, erilaiset ja rennot. Ohjeessa on myös mietitty pieniä mutta merkittäviä asioita, jotka tekevät neuleesta siistin. Nuo taskut voisivat olla rumastikin kiinnitetty, mutta eipäs olekaan.
Lisäksi sitten, että malli iski kuin halko päähän, niin samalla reissulla löytyi ihanaa lankaa - ja vielä alennusmyynnistä, reilusta sellaisesta! Lanka raidotittuu kivan epäsäännöllisesti kerien vaihdon ja kappaleen leveyden mukaan. Lisäksi värit ovat tarpeeksi lähellä toisiaan ja vaihtuvat pehmeästi.
Hihat tehtiin ylhäältä alas, ja silmukat noukittiin kädentieltä. Olkapäältä lähdettiin tekemään lyhennettyjä kerroksia, ja sitten kainalosta suljettuna neuleena hihansuihin asti. En ole ennen näin tehnyt hihoja, mutta tykkäsin hirveästi menetelmästä! Tulee heti valmista, voi sovittaa hihan pituutta neuloessa (niin että oikeasti tietää kuinka pitkälle hiha tulee) - eikä tarvitse ommella sauman saumaa!
Ohje oli todella perusteellisesti ja ymmärrettävästi kirjoitettu. Ei tarvinnut kertaakaan itse hahmotella, miten homma etenee. Ohjetta kun seurasi, niin lopputuloksena on huoliteltu neule, jossa mitään ei olisi teknisesti voinut tehdä paremmin. Ensimmäinen ohje elämässäni, kun huokailin ohjeen viimeisteltyä ilmettä ja selkeyttä!
Joko olen hehkuttanut sitä tarpeeksi?
Napitkin on aika ihanat! Kävin ostamassa ne ilman lankaa fiiliksellä, että nää nyt varmaan vois sopia. Ja sopihan ne!
Kaikkiaan kiva neule, ainoastaan tuo pääntie on ehkä hieman liian leveä. Olat olisivat saaneet olla pari senttiä leveämmät. Olisi pitänyt lisätä sinne muutama silmukka, kun tiheys oli hieman pienempi, mitä ohjeessa.
Osaako joku muuten kertoa, mikä ihmettä tätä kuvanlatausohjelmaa vaivaa? Kun kuvia lataa koneelta, se kääntelee niitä milloin mihinkin suuntaan. Jos kuvan on kansiossa kääntänyt pystyyn, niin kuva latautuu vaakatasoon. Sen nyt vielä ymmärtäisin, mutta kun kääntämättömätkin kuvat latautuvat väärässä asennossa! Ärsyttää kun saa ladata 50 kuvaa koittaessaan, että mihinkä suuntaan pää tällä kertaa osoittaa...
Se on kauheen kiva alotella miljoonia projekteja, mut haittana on sitten se, ettei valmistu mitään.
Malli: Magnanimity Cardi (rav.link), by Veera Välimäki. Ohje löytyy Knitscene Winter/Spring 2011-lehdestä.
Lanka: Marks & Kattens Eco Multi Ull, 650g.
Puikot: 5,5mm
Mallissa houkutti ensimmäisenä nuo taskut. Ihanat, erilaiset ja rennot. Ohjeessa on myös mietitty pieniä mutta merkittäviä asioita, jotka tekevät neuleesta siistin. Nuo taskut voisivat olla rumastikin kiinnitetty, mutta eipäs olekaan.
Lisäksi sitten, että malli iski kuin halko päähän, niin samalla reissulla löytyi ihanaa lankaa - ja vielä alennusmyynnistä, reilusta sellaisesta! Lanka raidotittuu kivan epäsäännöllisesti kerien vaihdon ja kappaleen leveyden mukaan. Lisäksi värit ovat tarpeeksi lähellä toisiaan ja vaihtuvat pehmeästi.
Hihat tehtiin ylhäältä alas, ja silmukat noukittiin kädentieltä. Olkapäältä lähdettiin tekemään lyhennettyjä kerroksia, ja sitten kainalosta suljettuna neuleena hihansuihin asti. En ole ennen näin tehnyt hihoja, mutta tykkäsin hirveästi menetelmästä! Tulee heti valmista, voi sovittaa hihan pituutta neuloessa (niin että oikeasti tietää kuinka pitkälle hiha tulee) - eikä tarvitse ommella sauman saumaa!
Ohje oli todella perusteellisesti ja ymmärrettävästi kirjoitettu. Ei tarvinnut kertaakaan itse hahmotella, miten homma etenee. Ohjetta kun seurasi, niin lopputuloksena on huoliteltu neule, jossa mitään ei olisi teknisesti voinut tehdä paremmin. Ensimmäinen ohje elämässäni, kun huokailin ohjeen viimeisteltyä ilmettä ja selkeyttä!
Joko olen hehkuttanut sitä tarpeeksi?
Napitkin on aika ihanat! Kävin ostamassa ne ilman lankaa fiiliksellä, että nää nyt varmaan vois sopia. Ja sopihan ne!
Kaikkiaan kiva neule, ainoastaan tuo pääntie on ehkä hieman liian leveä. Olat olisivat saaneet olla pari senttiä leveämmät. Olisi pitänyt lisätä sinne muutama silmukka, kun tiheys oli hieman pienempi, mitä ohjeessa.
Osaako joku muuten kertoa, mikä ihmettä tätä kuvanlatausohjelmaa vaivaa? Kun kuvia lataa koneelta, se kääntelee niitä milloin mihinkin suuntaan. Jos kuvan on kansiossa kääntänyt pystyyn, niin kuva latautuu vaakatasoon. Sen nyt vielä ymmärtäisin, mutta kun kääntämättömätkin kuvat latautuvat väärässä asennossa! Ärsyttää kun saa ladata 50 kuvaa koittaessaan, että mihinkä suuntaan pää tällä kertaa osoittaa...
torstai 10. maaliskuuta 2011
Värjäystä
Värjättiin viikonloppuna miltei kilo lankaa. 700-800g keitoksesta oli viime syksynä Tallinnasta tuotuja värjäämättömiä villoja ja 100g Kujeelta ostettua alpakkamerinoa. Langoista tulee kuvia vähän myöhemmin.
Tässä vähän osviittaa väristä - turkoosia tietenkin.
Kokeiltiin Ashford happoväriä, värissä Emerald. Helppoa kuin mikä, valmista tulee tunnissa. Joku hohto tästä kuitenkin kasvivärjäykseen verrattuna puuttui. Liekö se ollut vaivaton väriaineen hankinta: ei hyttysenpuremia sarjana ohimolla eikä tunkkaista nokkosen tuoksua pataa hämmentäessä. Toki näillä happoväreillä on etuna se, että väriskaala on miltei loputon, koska värejä voi sekoittaa keskenään.
Neulerintamalle kuuluu sellaista, että se kiva liivi Dropsin Nepalista on purettu, koska lanka ei olisi riittänyt loppuun asti. Sitä kompensoimaan Tampereen Lankamaailmasta tarttui alesta M&K:n Eco Multi Ull -lankaa, ja siitä on kohta valmistumassa villatakki.
Tässä vähän osviittaa väristä - turkoosia tietenkin.
Kokeiltiin Ashford happoväriä, värissä Emerald. Helppoa kuin mikä, valmista tulee tunnissa. Joku hohto tästä kuitenkin kasvivärjäykseen verrattuna puuttui. Liekö se ollut vaivaton väriaineen hankinta: ei hyttysenpuremia sarjana ohimolla eikä tunkkaista nokkosen tuoksua pataa hämmentäessä. Toki näillä happoväreillä on etuna se, että väriskaala on miltei loputon, koska värejä voi sekoittaa keskenään.
Neulerintamalle kuuluu sellaista, että se kiva liivi Dropsin Nepalista on purettu, koska lanka ei olisi riittänyt loppuun asti. Sitä kompensoimaan Tampereen Lankamaailmasta tarttui alesta M&K:n Eco Multi Ull -lankaa, ja siitä on kohta valmistumassa villatakki.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)