maanantai 3. marraskuuta 2014

Neulojan kevät

Tiedättekös, on aika hienoa olla neuloja marraskuussa. Vaikka syksy on pimeimmillään, minulla on ainakin hieman kevättä rinnassa! Siis symbolisella tasolla. Langat huutelevat pussukoista kovempaa kuin pitkään aikaan. Vähän niin kuin luonto keväällä, niin piristeenä toimivat nyt langat.

Tässä on eletty sellaista syksyä, että kevään jälkeen ajattelin, ettei tästä kiireisemmäksi voi mennä. No meni. Mutta nyt on aika vetää hieman henkeä. Sitä pahimman kiireen keskellä suree, että iskeeköhän se neulekipinä enää lainkaan, mutta ihan turha sitä on kaiketi murehtia, sillä iskeehän se -  jahka ehtii.



Neuleinnostuksessani on hieman myös sellaista kevätsiivouksen henkeä. Aloin neuloa muutamien viime kesien aikana kasvivärjättyjä lankoja raitalapasiksi. Niitä tulee ihan sarjatuotantona. En todellakaan tiedä, kuka näitä tulee käyttämään, mutta kiva niitä on neuloa. Värien yhdisteleminen on tässä se suurin ilo. Kasvivärit kun sointuvat yhteen aivan toisin kuin teollisesti värjätyt langat.

Ja se tunne, kun varastoja pitkään täyttäneet langat tulee neulottua viimeistä vyyhtiä myöden... Oijoijoi!




Noh, marraskuun valo nyt on... Tai siis kun sitä ei ole. Varsinkin kun kuvat on otettava sitten vielä iltakahdeksalta...