Leitmotif Cardigan

No nyt siitä on kuviakin. Kylläpäs mulla taas kestää tämä kuvien saaminen blogiin... Ensin menee aikaa siihen, että saa jonkun kuvaamaan neuleen, sitten siihen, että löytää kameran liitinpiuhan, sitten siihen, että vaivautuu lataamaan kuvat koneelle, sitten siihen, että katsoo onnistuiko yksikään kuva, ja lopulta siihen, että saa ne ladattua tänne ja kirjoitettua kylkeen pari speksiä. 

Eihän tätä prosessia nyt kovinkaan rankaksi voi sanoa, kaiken kaikkiaan ihan mukaavaa puuhaa - eihän tätä blogiakaan kannattaisi ikäväkseen pitää! Johonkin se aika vain aina vierähtää, kun niitä mukatärkeitä asioita tuntuu piisaavan. Motivaattorina tosin toimii tunne siitä, ettei neule oikein tunnu kokonaan valmiilta ennen kuin kuvat on saatu tänne. 

Viimeistelläänpä siis tämäkin projekti.

Malli: Leitmotif Cardigan, Interweave Knits: Fall 2010.(linkki Ravelryyn)

Lanka: BC Garn Hamilton Tweed 1. Menekki vajaat 10 kerää eli noin 500g.

Puikot: 5mm.

Tämä villatakki oli ensimmäinen "vaakatasossa" neulomani neule, ja metodi on kyllä varsin kätevä. Takin kokoa oli kyllä täysin mahdotonta testata prosessin aikana, ennen kuin kaikki osaset oli saatu yhteen. Onneksi en tällä kertaa lähtenyt soveltamaan omiani ja tekemään niitä kuuluisia mutu-ratkaisuja, koska villatakista tuli juuri sopiva. Muutaman silmukan ehkä kaventaisin olkien päältä, jossa palmikkoneule vaihtuu sielään neuleeseen. Noh, yleensä paitani kiristävät olkapäistä, joten vaihteeksi näinkin. Ja sanomattakin on selvää, että saumattomuus on aina plussaa. 

Fiilis neuleesta on tosi positiivinen ja lankaa oli ihana neuloa. Tosin taitaa käytössä kerätä nyppyjä, kun on niin löyhäkierteistä... Tämäpä jää nähtäväksi. Lankaa jäikin vielä kolme kerää jäljelle, joten tästä voisi tulla ihana panta - sellainen, missä on rusetti!

I-cord

Hyvää uutta vuotta täältäkin suunnasta! 

Uusi vuosi on jo ehtinyt vanheta reilun viikon verran, mutta eiköhän sitä uudeksi silti voi vielä sanoa.

Olen aikaisempina vuosina saanut aikaiseksi kollaasin vuoden aikana tekemistäni töistä, mutta se jää nyt tekemättä. Ensinnäkin, olen vaihtanut tietokonettani vuoden aikana, enkä jaksa kaivaa kuvia arkistojen kätköistä. Toisaalta en myöskään viitsi kopioida niitä blogin postauksista, kun olen ollut melkoisen laiska myös koko viime vuoden: alkuvuoden neuloin pelkästään sukkahaasteeni innoittamana sukkia, ja loppuvuosi oli melkoisen laihaa aikaa neulerintamalla. Sain pari keskeneräistä juttua valmiiksi, mutta neulotut silmukat jäivät varsin vähälle. Kaikenlaista muuta sitä sitten viime vuonna tapahtuikin, joten eiköhän se ihan hyvä vuosi lopulta ollut!

Toivottavasti ehdin tänä vuonna neuloa enemmän. Mitään suuria lupauksia en aio tehdä, mutta jotain uutta voisi vaihteeksi taas kokeilla. Pyrin mahdollisimman paljon hyödyntämään lankavarastoa, sillä siellä on nyt aikast kivoja lankoja odottelemassa.

Olen päässyt jo oikeastaan vauhtiinkin näiden uusien asioiden kanssa: neulon nyt nimittäin villatakkia, jonka vartalo-osa on neulottu vaakatasoon sekä opettelin i-cord -päättelyn. 

Hiki meinasi tosin tulla jo neuloessa, sillä reuna lähti rullaamaan voimakkaasti. Riistin ja yritin vetää takana kulkevaa lankajuoksua tiukemmalle, koska ajattelin sen vetävän reunasilmukkaa kohti nurjaa puolta. Noh, eipä tuo auttanut, joten päättelin kerroksen loppuun ja luotin sileytyksen voimaan. 

Painoin reunaa silitysraudan avulla, ja jätin reunat vielä hetkeksi painon alle. Sehän sitten suoristuikin, vaikka ehkä aavistuksen reuna vielä "lepattaakin". Se saattaa tosin olla langasta johtuvaa, sillä neulos on varsin joustavan oloista. 

Tämä homma saadaan pian valmiiksi, joten pääsette näkemään työn kokonaisuudessaan.

Raine

Onpas taas hyveellinen olo: jälleen valmistui yksi käsityökorieni vakioasukas, Raine. Raine, ihan suomalaisittain lausuttuna, on viihtynyt koriasukkaana jo tammikuusta 2012. 

Rainen kanssa meillä on ollut hieman on-off -suhde nyt siis jo miltei kaksi vuotta.Yksiin me sitten lopulta kuitenkin päädyttiin. Näin ikään:

Malli: Raine / Kim Hargreaves

Lanka: Rowan Felted Tweed dk. Menekki reilut 6 kerää, eli n. 330g.

Puikot: 3,5 mm

Pitkästä aikaa noudattelin ohjetta ihan prikulleen. Tai näin ainakin oletan, mutta Hargreaves'n tyyli kirjoittaa ohjeitaan on hieman erilainen tottumuksiini nähden, joten olen saattanut oletella asioita ihan omin päin. Suunnilleen samalta lopputulos näyttää ja sopii hyvin päälle, joten väliäkös tuolla sitten loppuviimeksi. Kim Hargreaves'n mallit kuuluvat omiin suosikkeihini, ja usein aloitan villatakkikuumeeni parantamisen hänen mallistoaan selaamalla. Ensimmäistä hänen malliaan neuloessani kyllä ihmettelin ohjeiden kirjoitustyyliä (jotenkin sen kaiken voisi sanoa helpommallakin), mutta tottuu siihenkin kyllä. 

Neule valmistui juuri sopivasti syksyn kylmeneviin ilmoihin. Tällainen vyötäröpituinen neuletakki minulta on vielä puuttunutkin, joten tarpeeseen tuli tämä. Värikin on aika ihana. Tosin epäilyttävästi tunsin itseni sammaloituneeksi. Taannoin vaatekaapistani löytyi hyvinkin paljon vihreää, mutta nyt tämä taitaa olla ainoa laatuaan. Langan väri tässä alimmassa kuvassa on hieman haalea, ylemmät kuvat vastaavat paremmin todellisuutta.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä.

Tällä neuleella täytettäisi kaikki morsiamen vaatimuslistan kohdat häihin. Riittää siis, kun kutsuu minut villatakkini kanssa paikalle, niin homma suoritettu. Tämä projekti nimittäin on melkoisen vanha(noh, kolme vuotta nyt ei ikuisuutta ole, mut neuleprojektille sillä on ikää jo riittämiin), se on sininen ja nyt se on mun uusi villatakkini!

Malli: tästä lähdettiin liikkeelle, karsittiin ylimääräiset ja lopuksi kai sovellettiin kaikki osiot itse.

Lanka: Garnstudio Drops Alpakka, vajaat 8 kerää, eli 360g.

Puikot: 3mm

Tavoitteena oli tehdä istuva ja ohuesta langasta kevyt neuletakki. Vaatimuksissa oli myös listattuna v-pääntie, tarpeeksi pitkät hihat, muttei mitään ylimääräistä - kunnioittaa siis perus-sanan syvintä olemusta. 

Melko hyvin tässä onnistuinkin, mutta istuva tasapainoilee aavistuksen liian pienen rimalla. Muutama sentti olisi etureunoissa saanut olla lisää, sillä nyt napittaessa kokonaan takin kiinni, aavistus pursuamista on havaittavissa. Mutta pidettäköön tätä takkia kolmen napin voimin kiinni tai sitten kokonaan auki. 

Tätä takkia joka tapauksessa tullaan pitämään, sillä melkoinen vaiva sen valmiiksi saattamiseksi on ollut. Sitä on nitkutettu 3mm puikoilla epäsäännöllisissä sykleissä jo vuodesta 2010. On jopa niin historiallinen teos, että (omien sanojensa mukaan) peukalo keskellä kämmentä syntynyt ystäväni on neulonut tähän neuletakkiin kokonaiset 12 silmukkaa jollakin aavistuksen tylsällä massaluennolla, taaimmaisessa penkkirivissä.

Ja nämä on niitä suuria asioita nämä.

Nappien kanssa mietin pitkään, että minkälaiset tähän sopisi. Sovittelin vaaleita nappeja, mutta jotenkin ne eivät miellyttäneet silmään. Päätin sitten laittaa puiset, ruskeat napit. Neuletakki on niin yksinkertainen malliltaan, että napit saavat tässä nyt hieman erottua. Ja jos ne alkavat tuntua hassuilta, niin vaihdetaan ne sitten. 

ps. Uusi korunikin pääsi mukaan kuviin. Se on Kalevalan Kosketus.

Ikivihreä

Syyslomaviikon raivoisan neulomisen jälkeen on jotain valmistunutkin ja jopa kuvattu. Alkaa olla hieman haasteita näiden neulekuvien ottamisessa, kun sisällä ei enää tahdo valo riittää ja ulkonakin se aika lyhenee päivä päivältä. Mutta onneksi olen nyt varautunut pakkasten ja pimeyden tuloon...

Malli: Naisen neulottu pikkujakku, Novita syksy 2011. (tykkään noista Novitan mallien nerokkaista neulenimistä:D)
Lanka: Drops Nepal, 550g.
Puikot: 5.5mm

 Lanka on ihan superihanaa! Aloitin tästä jo aiemmin liivin, mutta siihen ei lanka riittänyt. Piti siis purkaa. Samoin meinasi käydä nytkin, sillä varastossa olleet kymmenen kerää uhkasivat loppua kesken. Onneksi meillä on Ravelry, ja vakoilin sieltä ihmisten lankavarastoja ja hain samaa värierää hienolla menestyksellä. Eräs avulias henkilö laittoi postiin pari avustuskerää! Kiitos siitä.

Tästä on kovaa vauhtia tulossa yksi lempparineulomuksistani. Alkuun hieman epäilytti tuo kohokuvio, mutta valmiissa neuleessa se näyttää pelkojani paremmalta. Kuvio tehtiin nurjalle neulomalla yhdestä silmukasta kolme, joten kuvio nousee hieman koholle. En oikein ole kohoneuleiden ystävä, mutta tämähän nyt ei ole varsinainen ysärinyppy, joten uskalsin kokeilla:)

Retroilua

Syksyn värimaailma on ihan parhautta! (oikeastaan niin mun mielestä on jokaisen vuodenajan, mut nyt se syksyn värimaailma on parasta, koska syksyhän on nyt) 
Siitä innostuneena valitsin kasvivärjättyjen Maijojen laatikosta syksyvärejä: kahta ruskeaa sävyä ja oranssia!

Ja niistä muodostui sitten raitatakki.

Mallin sovelsin työn edetessä, visiona ihan perus.
Lanka: kasvivärjätty Gjestal Maija, yhteensä 450g. (suopursu: tummanruskea, krapin ja punasipulin jälkiväri: vaalean ruskea, krappi: oranssi)
Puikot: 3,5mm

Ensimmäinen oranssi raita oli ihan kauhean kirkas. Meinasin jo riistää koko neuleen. Päätin kuitenkin pysyä kannassani, että voin käyttää muunkin värisiä vaatteita kuin yksivärisiä harmiata, mustia ja sinisiä. Joten jatkoin neulomista - onneksi - koska pidän tästä lopputuloksesta.

 Mallissa ei ole mitään kummallisuuksia. Hihojen ja vartalon raidat sain sopimaan kohdikkain, kun noukin virkkuureunasta silmukat kainalon kohdalla olevaan oranssiin raitaan ja neuloin siitä ylöspäin. Riistin alareunan virkkauksen pois ja jatkoin hihaa alaspäin. Hiha on mielestäni helpompi neuloa ylhäältä alaspäin, koska kun kainalon kohdan tietää, on hihan leveys helpompi sovittaa oikean kokoiseksi.

Ja voi sitä lankojen päättelemisen määrää...
 

Magnanimity Cardi

Vihdoin taas jotain valmistakin! 
Se on kauheen kiva alotella miljoonia projekteja, mut haittana on sitten se, ettei valmistu mitään. 

Malli: Magnanimity Cardi (rav.link), by Veera Välimäki. Ohje löytyy Knitscene Winter/Spring 2011-lehdestä.
Lanka: Marks & Kattens Eco Multi Ull, 650g.
Puikot: 5,5mm

Mallissa houkutti ensimmäisenä nuo taskut. Ihanat, erilaiset ja rennot. Ohjeessa on myös mietitty pieniä mutta merkittäviä asioita, jotka tekevät neuleesta siistin. Nuo taskut voisivat olla rumastikin kiinnitetty, mutta eipäs olekaan.

Lisäksi sitten, että malli iski kuin halko päähän, niin samalla reissulla löytyi ihanaa lankaa - ja vielä alennusmyynnistä, reilusta sellaisesta! Lanka raidotittuu kivan epäsäännöllisesti kerien vaihdon ja kappaleen leveyden mukaan. Lisäksi värit ovat tarpeeksi lähellä toisiaan ja  vaihtuvat pehmeästi.

 Hihat tehtiin ylhäältä alas, ja silmukat noukittiin kädentieltä. Olkapäältä lähdettiin tekemään lyhennettyjä kerroksia, ja sitten kainalosta suljettuna neuleena hihansuihin asti. En ole ennen näin tehnyt hihoja, mutta tykkäsin hirveästi menetelmästä! Tulee heti valmista, voi sovittaa hihan pituutta neuloessa (niin että oikeasti tietää kuinka pitkälle hiha tulee) - eikä tarvitse ommella sauman saumaa! 

Ohje oli todella perusteellisesti ja ymmärrettävästi kirjoitettu. Ei tarvinnut kertaakaan itse hahmotella, miten homma etenee. Ohjetta kun seurasi, niin lopputuloksena on huoliteltu neule, jossa mitään ei olisi teknisesti voinut tehdä paremmin. Ensimmäinen ohje elämässäni, kun huokailin ohjeen viimeisteltyä ilmettä ja selkeyttä! 
Joko olen hehkuttanut sitä tarpeeksi?

Napitkin on aika ihanat! Kävin ostamassa ne ilman lankaa fiiliksellä, että nää nyt varmaan vois sopia. Ja sopihan ne! 
Kaikkiaan kiva neule, ainoastaan tuo pääntie on ehkä hieman liian leveä. Olat olisivat saaneet olla pari senttiä leveämmät. Olisi pitänyt lisätä sinne muutama silmukka, kun tiheys oli hieman pienempi, mitä ohjeessa. 


Osaako joku muuten kertoa, mikä ihmettä tätä kuvanlatausohjelmaa vaivaa? Kun kuvia lataa koneelta, se kääntelee niitä milloin mihinkin suuntaan. Jos kuvan on kansiossa kääntänyt pystyyn, niin kuva latautuu vaakatasoon. Sen nyt vielä ymmärtäisin, mutta kun kääntämättömätkin kuvat latautuvat väärässä asennossa! Ärsyttää kun saa ladata 50 kuvaa koittaessaan, että mihinkä suuntaan pää tällä kertaa osoittaa...

Möhkö

Lanka oli möhköä, sen neulominen oli aika möhköä ja lopputuloskin on möhkö. <3

Mlli: Kohoneulejakku, Garnstudio Dropsin sivuilta (109-14) (ilmainen ohje)
Lanka: Garnstudio Drops Eskimo, 1kg
Puikot: 8mm

Ohjeen mukaan pienimpään kokoon menisi lankaa 900g. Tein pienimmän koon ja helman tein n. 40 silmukkaa pienempänä kuin ohjeessa (eli en tehnyt laskoksia tuohon vyötärölle), silti lankaa kului 1kg. Eli vaikka silmukoita tuli huomattavasti vähemmän kuin ohjeessa, niin silti lankaa kului 100g enemmän. Jos olisin tehnyt leveämmän helma, eipä olisi lanka riittänyt loppuun asti. Onko mallissa virhe, vai väänsinkö tapojeni vastaisesti tiukkaan, sitä en sitten osaa sanoa.

Kaulus on kiva. Se tehtiin 7mm puikoilla, ja kaksinkertaisella langalla, joten se on miltei peltiä. Onpahan napakka, ei mene tuuli läpi ja pysyy ryhdissä. Kaulus tehtiin lyhennetyillä kerroksilla, eli niskasta se on miltei puolet leveämpi kuin edestä. 

 Mallissa ei tamppia ollut, mutta mielestäni se tähän istuu, niin teinpä sellaisen. Ei siis Tampereen teekkareiden vappulehti, vaan takin takavyö... Tekee neuleesta hieman "takkimaisemman". 

Pidän lopputuloksesta, tosin en tiedä, kuinka lanka kestää käytössä. Se löyhäkierteisyydensä vuoksi varmaankin nyppyyntyy, mutta saapahan ne aina leikattua pois. Takki on ollut jo käytössäkin, ja ihmeen hyvin pitää myös tuulen loitolla. Eikun keväthangille kirmaamaan...

Must-musta

Mulla on ollut huutava pula mustan villatakin suhteen. Nyt mulla on sellainen. 

Malli: Moda 1/2007
Lanka: Novita Jasmin, 500g
Puikot: 4mm 

Tämä on ollut kesken todella kauan, olen aloittanut neulomisen kesän lopulla. Piti haeskella inspiraatiota uudestaan, ja onneksi hain, sillä tämä on tosi kiva. Erityisesti kaulukseen olen tyytyväinen, kun se on hieman avarampi. Kauluksen reunat eivät lepata minne sattuu, vaikkei neuletakki ylös asti olisikaan kiinni.

Tosin pitsineuleesta loistaa alla olevan paidan väri läpi, mikä ei kuvassa nyt näy. Riippuen väristä, se saattaa olla kiva tai aivan liian häiritsevä, joten tämä hieman rajoittaa neuletakin käytettävyyttä. Jos alla on musta t-paita, niin hihoista loistaa ihon väri alta t-paidan hihasta lähtien:D

Olen ostanut langat joskus kolme/neljä vuotta sitten Novitan verkkokaupasta. Kokonaishinta neuletakille on 7,50€, yksi kerä maksoi 1,50€. Tässä voi siis kyllä sanoa, että kannatti tehdä itse... Katsotaan nyt, miten lanka kestää käytössä - kanssaneulojien kertomana kuulemma ihan hyvin. Toivottavasti käyttökokemus on hyvä, sillä pidän tästä neuleesta. Lisäksi minulla on tätä mustaa lankaa vielä toiset 0,5kg ja sitten kilo sekä sinistä että valkoista.... hömhöm.

Fiilis on siis ehdottomasti plussan puolella. Ilmassa on jopa suosikkineuleen tuntua.

Syyslämmin

Syyslämmin valmistui. Tai oikeastaan se on ollut jo viikon käyttökelpoinen, mutta nyt se on siis myös kuvattu.



Ja tuossa äsken, kun kävin hakemassa lehden ulkoa, niin siellä todellakin tarvitaan sitä syyslämmintä^^)

Malli: Garnstusdio Dropsin sivuilta, 
Lanka: Garnstudio Drops Silke Alpaca, kului yhteensä 660g, eli hieman yli 13 kerää.
Puikot: 4,5mm

 

 Meillä ei äidin kanssa aina tämä kuvaus suju ongelmitta. Juuri kun se sai tässä sihdattua kuvan haluamastani kohtaa, selitän parhaillaan että miten se kuva pitäisi ottaa. Puolet kuvista oli nenän kohdalta aivoleikattuja tai sitten pirun kaukaa:D Onneksi nykyään on sentään digikamerat, kun ennen vanhaa filmiltä kehitettynä kaikki kuvat olivat niitä aivoleikattuja, jos äiti oli ollut kameran takana...




Muokkasin mallia sen verran, että tein kokopitkät hihat. Lisäksi monen raveltämöläisen tavoin tein kaarrokkeen pitsineuleeseen helmineuletta. Ensinnäkin se oli vaivattomampaa neuloa, ja toiseksi näyttää mielestäni paremmalta kuin kolmen silmukan kavennus ja perään yhteen silmukkaan kolme silmukkaa. 



Nyt pitäisi aloittaa SYTYCKiä varten konttineuleen opettelu. Tosin muutama pienempi projektikin olisi kesken ja yksi marinoituneista Novitan Jasmineista aloitettu neultakki. Tosin niistä nyt ei stressiä kannata ottaa, valmistuvat jahka valmistuvat. Toinen laita on kaikilla koulujutuilla, ja ennen kaikkea yhdellä kirjoitusprojektilla, johon lupauduin ennen kesää. Tuolloin en tiennyt, että syksystä on tulossa melkoisen stressaava jo ihan ilman sitäkin... huoh. Mutta eipä kai niistä eroon pääse, ellei niitä tee valmiiksi. Olen kyllä yrittänyt, mutta koneella ei koskaan vielä ole ollut valmiita tekstejä, vaikka kuinka olen niitä sieltä toivonut löytäväni...