torstai 30. kesäkuuta 2011

Illuusiota



Tehtiin äidin kanssa siskolle ja sen miehelle mökkisukat. Pariskuntaraidat on aina muodissa, joten sisko sai vaaleammat ja herra tummemmat, koska niinhän ne aina menee. Minä sain tummemmat, eli kantapää, sukan suu ja kärki ovat tummanharmaat. Tässä nämä tosin nyt on siskon jalassa...


Malli: Wonderland socks, (rav.link)
Lanka: Novita Nallea, n. 200g 
Puikot: 3mm.


Kisukuvio on siis tehty nurjin ja oikein silmukoin, niin että ylhäältä katsoessa nurjat silmukat muodostavat kohokuvion. Edestä sukka näyttää tavalliselta raitasukalta, mutta ylhäältä saa katsella kisuja molemmissa jaloissa. 


 Ihan putkeen ei mennyt sukkien  neulominen: sähläsin aina joko kavennusten tai kuvion kanssa. Lopulta tosin sukan koko aiheutti eniten korjaustoimenpiteitä. Sukat on neulottu varpaista lähtien, ja kantapää on tiimalasikantapää. Kantapäästä tuli olettamaani pidempi, joten sukat olivat aivan hervottoman kokoiset. Päätin antaa sukat ensin omistajalleen ja sitten neuloa kärki uudestaan, ja poistaa ylimääräisiä kerroksia välistä.

Sukat ovat jo saaneet uuden kodin ja ovat jo kovassa käytössä - oikean kokoisina.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Nilkasta koristettu urheilusukka

Näiden sukkien nimi on ihan parhautta! "Nilkasta koristettu urheilusukka." 

Tekniset kuidut ja juoksusukat ovat vieneet urheiluvaatteiden saralla voiton, mutta on nää vanhat mallit vaan hienoja!


Malli on Mary Oljen Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä -kirjasta. Se on ilmestynyt alun perin 1948. Siitä on otettu myöhemmin näköispainoksia, josta olen itsekin ohjeen lukenut.



Lanka on itse värjättyä Gjestal Maijaa. Värinlähde on kanerva. Lankaa kului n.180g. Ajattelin kunnioittaa perinteikästä ohjetta kasvivärjätyllä langalla. Uutta kasvivärjättyä lankaa tulee padasta niin paljon, että pitää senkin vuoksi neuloa vanhoja pois.

Rakastan pitkissä sukissa takasaumaa!

Mary Olki kokosi perinteisiä suomalaisia neulemalleja, joita tässäkin kirjassa on useita. Näiden sukkien kuvio on Pohjanmaalta kotoisin. Niissä on suomalaiselle kansanomaiselle neuleelle harvinainen tähtikuvio. Näin kertoo siis Mary Olki kirjassaan. 


Sukan suu on kaksinkertainen ja siinä on nurjalla puolella reikä kuminauhaa varten. Jos vaikka tahtoo lähteä näiden kanssa hiihtämään, niin pysyy sitten sukat ylhäällä. ^^)

torstai 16. kesäkuuta 2011

Indigovärjäys

Viime viikolla oltiin siskon kanssa indigovärjäyskurssilla Kankaanpään opistolla. Kurssi kesti koko viikon ja tekemistä riitti aamusta iltaan. Perjantaiaamuna väsytti melkoisesti siinä lankoja vyyhtiessä ja kankaita silitellessä, mutta oppia saatiin kasvivärjäyksestä taas mielettömän paljon lisää - siitä kiitos ohjaajalle Anna-Karoliina Tetrille. 


Ensimmäiset päivät valmisteltiin värjäyspatoja ja värjättäviä kankaita ja lankoja. Valmistettiin myös muita kasviväriliemiä päällevärjäyksen vuoksi. Kurssilaiset keräsivät mm. yhteensä 12 kg lupiineja pataan! Indigolla ja lupiinilla värjätystä langasta tuli muuten todella hyvä vihreä! Indigovärjäykseen kuuluu myös erilaisia estokuviointeja, mihin tuo yllä oleva kuvakin liittyy. "Leivottiin" riisijauhotahnaa, jolla maalattiin kankaan pintaan kuvio, jonka haluttiin jäävän ilman väriä. 


Tahna kuivui yön yli ja kangas värjättiin seuraavana päivänä. Hankalaa tässä tekniikassa oli se, että tahna liukenee veteen, joten värjäysaika ei voinut olla 5 minuuttia kauempi. Myöskään silkille en saanut kuviota jäämään kovinkaan selkeästi, koska tahna liukeni silkin pinnalta nopeammin kuin paksummalta kankaalta.


Samaan sarjaan kuuluu herneet ja kangas! Tiistai-ilta meni mukavasti telkkaria katsoessa ja solmiessa herneitä kiinni kankaaseen... Estokuviointeja tehtiin myös erilailissa ompeleilla.







Indigoliemi näyttää epäillyttävältä. Se haisi kaamealle. Lopputulos oli mitä hienoin! Liemen tekemiseen meni reseptistä riippuen reilu tunti tai useampi tunti, mutta itse värjääminen sujui nopeasti. Kankaita ja lankoja kastetaan liemessä 5-20 minuuttia.


Keskiviikkona päästiin siis värjäämään indigolla. Näin indigoensikertalaisena se tuntui kyllä enemmän taikatempulta... Kuvassa oleva pitsi pääsi koekastoon. Se oli nostettaessa liemestä aivan keltaisenvihreä...


... ja hapettuessaan muuttui kauniin siniseksi! 


Kuvassa on kankaita, joita värjäsimme viikolla. Vasemmalla on herneillä kuvioitu huivi (tuo, jossa on valkoisia ympyröitä). Oikeassa reunassa on mainitsemiani riisitahnan ja ompeleiden kanssa kuvioituja kankaita.






Ja tässä sitten viikon lankasaalis! Suurin osa on indigonsinistä, joukossa on myös morsingolla, punapuulla ja kokenillilla värjättyjä. 

Antoisa kurssi kaikkiaan. Ostettiin myös indigoa kotivärjäystarpeisiin... ihan pikkuisen vain.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

kesä on täällä

Sen tietää siitä, että kasvivärjäys meillä on taas alkanut. Pihapirtti on taas siivottu värjäystarkoitukseen ja luontokin valmistaa väriainetta kovaa vauhtia. Ensimmäisiin keitoksiin laitettiin nokkosta, raparperia, sipulinkuoria ja krappia.