Tunika, joka pysyy päällä? Ehei.

Oikein hyvää ja lankaisaa vuotta 2015! Kullekin toiveidensa mukaisissa määrin.

Into neulomiseen löytyi jälleen tuossa joulun korvilla, mutta silti vuosi 2014 oli todella masentava neuleiden saralla: kirjoitin blogiinkin vain 9 tekstiä! Senpä vuoksi jätän ihan suosiolla vuosikatsauksen tekemättä. Otetaanpa tästä nyt opiksi, ja lupaan petrata sekä neulomisen että varinkin blogikirjoittelun suhteen. 

Meillä on perhepiirissä ollut tapana tehdä jokin neulomiseen liittyvä lupaus. Tänä vuonna neulomme toisillemme jotakin suurta ja pientä. Kolmen ringissä jokainen neuloo kaksi projektia: toiselle jotakin työläämpää, esim. villatakin; toiselle sitten jonkin pienemmän projektin. Kaikki saavat itselleen kaksi uutta neulomusta ja myös neuloo kaksi projektia. 

Aloin neuloa äidille tunikaa, jonka malli oli Teetee-lehdessä (2/2014).

Kuva verkkojulkaisusta teetee 2/2014

Langaksi valkattiin varastojen kätköistä Drops Nepal, joka ei sitten soveltunut malliin - ei alkuunkaan. Vaivaiset reilut 400 silmukkaa (hihareikien lisäämisen jälkeen), ja 17 kavennuskertaa myöhemmin tuli ensimmäisen kerran tilaisuus sovittaa tunikaa päälle. Jotenkin oli jo aiemmin alkanut kalvaa mielessä ajatus, ettei kaikki ole nyt ihan kohdallaan. Eikä se sitten oikein sopinutkaan. Kas näin:

Kavennukset ovat tässä vaiheessa kohta tehtynä, eikä esimerkiksi yksi tunikan vaatimuksista - "pitää pysyä päällä" - ole oikein täyttymässä. 

Purkuun siis. Noh, hyvät naurut tästä nyt ainakin saatiin. Tuli mieleen elämäni ensimmäinen paitaprojekti, joka päättyi varsin samanlaisissa tunnelmissa. On ilo huomata kehittyneensä ;)

"Miten meni noin niinku omasta mielestä?"

Seven Sisters Pullover

Ja paitaa pukkaa.

(pahoitteluni moisesta nyrpeästä ilmeestä;))

Malli: Seven Sisters Pullover / Interweave Knits, Fall 2013.

Lanka: Drops Safran, n. 450g.

Puikot: 3mm

Tässä puserossa loksahti oikeastaan kaikki kohdalleen. Olin pitkään katsellut Drops Safran -langalleni sopivaa pusero-ohjetta, ja kun syksyinen IK tipahti postiluukusta, niin homma oli sitä myöden selvä. Lanka on hieman ohuempaa, mitä ohjeessa on käytetty. Tein muutaman silmukan ylimääräistä ja niin siitä sitten tulikin juuri sopivan kokoinen. 

Neule kerta kaikkiaan täyttää kaikki kriteerini ihanalle käyttöneuleelle: yksinkertainen ja käyttökelpoinen, mutta kuitenkin varustettu sillä "pienellä jujulla". Ihastun aina näihin sileän neuleen pintoihin, jossa on pieni mauste jossakin helmassa, hihassa tai rakenteessa. Tässä neuleessa se jokin löytyy paidan sivusta, jossa raidat kavenevat kohti kainaloa. Muuten neule onkin sileää neuletta ilman sen kummempia muotoiluja.

Olen myös ensi kertaa elämässäni rakastunut punaisen sävyyn. Viininpunainen on kerta kaikkiaan hieno väri! Se sopii mainiosti harmaan, ruskean ja tummansinisen kanssa, ja tuo väriskaala on kerrassaan runsaasti edustettuna vaatekaapissani. Uudet lempparihousuni ovat siis viininpunaiset pöksyt. Ja nyt niiden parina on uusi lempparipuseroni.

Seuraavaksi puikoilta on tulossa hieman pienempää projektia. Monen valmistuneen projektin jälkeen vaivaa jälleen startiitti. 

Syksy on sitten ihanan inspiroivaa aikaa!

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä.

Tällä neuleella täytettäisi kaikki morsiamen vaatimuslistan kohdat häihin. Riittää siis, kun kutsuu minut villatakkini kanssa paikalle, niin homma suoritettu. Tämä projekti nimittäin on melkoisen vanha(noh, kolme vuotta nyt ei ikuisuutta ole, mut neuleprojektille sillä on ikää jo riittämiin), se on sininen ja nyt se on mun uusi villatakkini!

Malli: tästä lähdettiin liikkeelle, karsittiin ylimääräiset ja lopuksi kai sovellettiin kaikki osiot itse.

Lanka: Garnstudio Drops Alpakka, vajaat 8 kerää, eli 360g.

Puikot: 3mm

Tavoitteena oli tehdä istuva ja ohuesta langasta kevyt neuletakki. Vaatimuksissa oli myös listattuna v-pääntie, tarpeeksi pitkät hihat, muttei mitään ylimääräistä - kunnioittaa siis perus-sanan syvintä olemusta. 

Melko hyvin tässä onnistuinkin, mutta istuva tasapainoilee aavistuksen liian pienen rimalla. Muutama sentti olisi etureunoissa saanut olla lisää, sillä nyt napittaessa kokonaan takin kiinni, aavistus pursuamista on havaittavissa. Mutta pidettäköön tätä takkia kolmen napin voimin kiinni tai sitten kokonaan auki. 

Tätä takkia joka tapauksessa tullaan pitämään, sillä melkoinen vaiva sen valmiiksi saattamiseksi on ollut. Sitä on nitkutettu 3mm puikoilla epäsäännöllisissä sykleissä jo vuodesta 2010. On jopa niin historiallinen teos, että (omien sanojensa mukaan) peukalo keskellä kämmentä syntynyt ystäväni on neulonut tähän neuletakkiin kokonaiset 12 silmukkaa jollakin aavistuksen tylsällä massaluennolla, taaimmaisessa penkkirivissä.

Ja nämä on niitä suuria asioita nämä.

Nappien kanssa mietin pitkään, että minkälaiset tähän sopisi. Sovittelin vaaleita nappeja, mutta jotenkin ne eivät miellyttäneet silmään. Päätin sitten laittaa puiset, ruskeat napit. Neuletakki on niin yksinkertainen malliltaan, että napit saavat tässä nyt hieman erottua. Ja jos ne alkavat tuntua hassuilta, niin vaihdetaan ne sitten. 

ps. Uusi korunikin pääsi mukaan kuviin. Se on Kalevalan Kosketus.

Venus

Sukkaprojekti sai aikoinaan tämänkin neuleen jäämään telakalle odottamaan neulojansa vapaampia aikoja. Ja kas, valmista tulee kumman nopeaan, kun on reilu vuosi sitten neulonut jo takakappaleen valmiiksi.
 

Malli: Venus. Rowanin ohje, joka on julkaistu suomeksi Suuri Käsityö -lehdessä, numerossa 5-6.2012.
Lanka: Drops Bomull-Lin, valmis paita painaa reilu 550g, eli keriä kului siis 12.

Tosin muistelisin, että olen ostanut lankaa aikoinaan kokonaisen kilon, ja nyt lankaa on jäljellä vajaat 5 kerää. Olenkohan hukannut kolme kerää jonnekin, koska ei jämälankoja nyt ihan kolmen kerän painon verran sentään tule... Ehkä joku päivä koen iloisen yllätyksen, mikäli kerät jostain vastaan tulevat! Lanka ei ollut mitään unelmaa neuloa. Käsistä lähti jopa ihoa melko rutkasti uintireissun päätteeksi, kun takana oli pitkä neulomisputki. Lanka on niin karkeaa, että se näköjään hieman kuorii ihoakin pois.... Päällä sitte sitäkin parempi.

Neule oli tosiaan vastausta jo viimekesäiseen paitapulaan, olen merkannut työn Ravelryyn. Ihan siihe ei ehtinyt kuitenkaan valmiiksi, mutta sopivasti syksyn viileneviin iltoihin tämä sopii mainiosti. Olin neulonut jo takakappaleen valmiiksi, mutta purin sen lopulta kainaloihin asti ja neuloin vielä yhden mallikerran pituutta lisää. Onneksi niin, sillä tykkään, että paita laskeutuu mukavasti eikä sitä sitten tarvitse käytössä jatkuvasti nykiä alaspäin.

Tällaisia paitoja ei ihmisellä vaan voi olla liikaa. Kuvioistaan huolimatta tämä menee kategoriaan "jokapäiväiset vaatetuksen pelastajat". Väri sopii monen kanssa yhteen ja materiaalikin on mukava. Mää niin oon tyytyväinen!
 

Intoilin jo ystävällenikin, että nautin syksystä täysin rinnoin. Istuskelin tänään juurikin tämä vastavalmistunut paita päälläni pihalla, kun tuuli niin, että tukka lensi putkella. Ilma on raikas, pellot on ruskeita ja vähän lehtiäkin jo lentelee puista. Siinä on mahtavaa miettiä lankakätköjen antimia, ja miettiä seuraavia neuleprojektejakin!

Ja hei, kyllä nää ufoutuneet projektit joskus valmistuu. Voin vihdoin ottaa tämän työn pois tuosta blogin sivustan "puikoilla" -osiostakin!
 

UFOja!

Täällä lentelee pari UFOa. Ei, en istu foliohattu päässä sohvalla, vaan neulon keskeneräisiä projekteja pois nurkista pyörimästä. (UFO tulee siis sanoista Unfinished objects). 
Ufoilu taitaa tarkemmin ajateltuna olla teemana tänä syksynä myös opinnoissa: nyt olisi tarkoitus saada valmiiksi kaikki keskeneräiset osaset tutkinnosta. Sivuaineilua siis tiedossa, ja nyt on mentävä niille kursseille, joita on tullut välteltyä jo joitain vuosia:D

Mutta niihin neuleisiin, nappasin laatikosta alpakkalangasta neulomani villatakin. Projekti oli jumittunut hihoihin, nyt jo toinen on valmiina ja toinenkin kohtalaisessa vauhdissa. Tässä kaiketi aikoinaan alkoi tökkiä epäilys valmiin neuleen koosta. Tekeleestä saattaa tulla hieman pieni minulle, mutta päätin nyt neuloa tämän valmiiksi ja luottaa alpakan venymiskykyyn. Ja jos siitä minulle ei takkia tule, niin katsotaan huolisiko joku muu. 

Lankana on tuo blogini bannerissa oleva lanka. Jos, ja kun, saan tämän valmiiksi, niin lupaan vaihtaa uuden kuvan tuohonkin!  

Syksy on myös aikaa, jolloin haalin hullut määrät kirjoja. Huolimatta siitä, että lukemattomia olisi hyllyssä vielä paljonkin, kirjahyllyyn kummasti eksyy uusia kirjoja. Kirjojen ostovimma koskee sekä romaaneja että käsityökirjoja. Löysin kivan virkkauskirjan, jossa on malleja erilaisiin palasiin ja peittoihin. Olen pienen ikäni haaveillut palapeiton virkkaamisesta, mutta en ole sellaista vielä koskaan saanut valmiiksi. Kerran olen aloittanut, mutta kesken jäi sekin. Yhdet langat ovat jo korvamerkittyinä tähän tarkoitukseen, mutta aika ja malli vielä etsiskelevät toisiaan. Ehkäpä tästä nyt saan inspiraatiota.

Tilauksessa on pari muutakin juttua, mutta katsotaan niitä sitten jahka saapuvat.

Säästöä sukan varteen

Täällä on reilu viikko sitten vietetty ristiäisiä. Lapsi sai nimen, kummitäti (eli allekirjoittanut) kramppaavan käden (herra painaa jo jonkin verran), kaikki hyvän mielen ja vieläpä oikeen maukasta ruokaa.

Nyt myös kaapissa piilotellut lahjat voi esitellä täällä. On vähän ollut hiljaista blogin puolella, kun kaikki mitä olen ehtinyt neulomaan, on pitänyt jemmata myöhemmin esiteltäväksi. Tässä niitä kuitenkin nyt tulee...

Säästöä sukan varteen -sukka.
Sukka on itse sävelletty, mutta idea tuli 2/2012 TAITO-lehdestä. Siinä oli mainos pikkuisesta säästösukasta enkä malttanut jättää tekemättä itse.
Täytin sukan taitelluilla vitosen seteleillä: niinhän lapset aina tekevät! Sukkaan voi kerätä vaikka jätskirahaa tai säästää pyörää varten... Ja ei, eihän sillä pyörällä vielä mitään tee muutamaan vuoteen, mutta aina sitä voi haaveilla:D
Lanka on Dropsin Fabel ja Zitronin Trekkin Hand Art, yhteen neulottuna jämäkeristä, kun kerran säästösukkan on kyseessä.

Sitten vielä neuloin pojalle pöksyt.

Malli on Garnstudio Dropsin sivulta, vähän näitä molempia malleja yhteen sovellettuna.
Lanka on Dropsin Alpakkaa, ja sitä kului tasan 100g.

Pöksyt on samaa settiä äidin neuloman takin kanssa, joka tuossa kuvassa on mukana. Malli on varmaan kaikkien tuntema Zimmermannin Baby Surprise Jacket.

Loput prjektit esittelyyn sitten joskus. Kamerassani on jotain häikkää ja huolto taitaa kutsua...

Tunnustus ja haaveita

Sain tunnustuksen Lotalta Sekaisin sukista-blogista. Kiitos kovasti tästä!
Tunnusuksen saajan pitäisi antaa tunnustus eteenpäin 4-5 blogille, joilla on alle 200 lukijaa. En nyt kuitenkaan jaa eteenpäin, sillä moni blogi, jolle tämän tunnustuksen olisin suonut, on sen jo saanut.

Tämä oma blogi on ollut hieman hiljaiselolla viime aikoina. Haluaisin päivittää useammin, ja haluaisin ehdottomasti neuloa useammin! Opinnoissa nyt vaan on sellainen vaihe menossa, että täysi höyry on päällä ja jos iltaisin on tunti aikaa katsoa telkkaria, ei jaksa enää neulomusta käsiin ottaa. Huhtikuuta ja sen tuomaa aivolepoa odotellaan siis kovasti. Noh, kun ahkera on, niin tutkintopaperitkin joskus kiittävät kädessä. Tosin se valmistumisenjälkeinen elämä on vielä aivan hämärän peitossa, mutta on tässä vielä reilu vuosi aikaa miettiä... Täytyy muistaa nauttia näistä viimeisistä vapaista vuosista:)

Neulomisen saralla on kyllä projekteja tuloillaan, mutta kovasti joutuvat neulojaansa odottelemaan. Kidutan itseäni tonkimalla lankavarastoani ja ideoimalla niistä jotakin kivaa. Riipaisi, kun jouduin nämä laittamaan takaisin laatikkoon ja odottamaan enempiä vapaailtoja...

Joku kaunis päivä näistä tulee villatakki. Oli aivan pakko ostaa, kun sopivat niin hyvin yhteen kaksivärisyytensä vuoksi. Molemmissa on kumppaninsa värisiä karvoja joukossa.
Joskus sitten...

Stripe Study Shawl

Nyt on rentouduttu joululoman viimeisellä viikolla oikeen kunnolla, en ole jaksanut edes blogia päivittää. Viime vuoden puolella valmistui kuitenkin uuden talvitakin kaveriksi huivi.

Malli: Stripe Study Shawl, (by Veera Välimäki)
Lanka: Drops Silke-Tweed, 250g
Puikot: 4mm.

Huivi on malliltaan epäsymmetrinen. Paksuutta toisen pään raitoihin tehdään  lyhennetyillä kerroksilla. Pidin kovasti mallista. Lisäksi huivi neulotaan ainaoikeaa, joten vältytään kolme vuotta kestäviltä huivin viimeisiltä nurjilta kerroksilta. Huivin käytössä on toki hieman opettelemista epäsymmetrisen rakenteen vuoksi.

Lanka on todella ihanaa, harmi vaan, ettei sitä enää valmisteta. Pidän pinnan rosoisuudesta, mutta myös siitä, että materiaali tuntuu mukavalta (villaa ja silkkiä). Huomaatte ehkä, että repäisin oikein olan takaa värien kanssa: huivissani on punaista. Ei sitä nyt rohkeinkaan uskalla räikeäksi sanoa, mutta punaista se on!

En toivotellut hyviä jouluja tai uusia vuosiakaan, mutta vaikka vuodenvaihde menikin jo, niin kaikille lukijoille oikein mukavaa ja lankaisaa vuotta 2012!

Tuikkikaa tähtöset!

Viime viikot olen tahinut näiden kirjoneulesukkien parissa. Ystäväni pyysi tällaiset tekemään, joten rohekasti sitten tulostin kaaviokuvan, otin puikot käteen ja aloin neuloa. Havaitsin, että kirjoneuletta ei ole kovinkaan paljon lähiaikoina harjoiteltu. Aluksi tuntui, että tulen vielä vanhaksi näiden sukkien kanssa, mutta kyllä se sitten lähti luistamaan. Joten kiitos tästä ystävälleni, ilman ulkoista pakotetta nämä lojuisivat hyvin suurella todennäköisyydellä sohvan takana - kauan.

Malli on Dropsin sivuilta, malli 110-42,

Langaksi valitsin ohjeen Dropsin Karisman sijaan Viking Villen (halusin tehdä vahvistetusta sukkalangasta) ja sitä kului yhteensä 240g. (Tummanharmaata meni 130g ja valkoista 110g).

Puikot: 4mm.

Hieman modailin ohjetta: jätin ylimpiä kirjoneulekuvioita pois, koska toiveissa oli polvipituiset (ei siis ylipolven menevät) sukat. Vähän näistä kyllä innostuin, vaikken loppuvuonna kuitenkaan taida enää tarttua kirjoneuleeseen. Tarvitsen hetken hermoloman: kirjoneuleguruksi on vielä erittäin pitkä matka:D

Mutta kirjoneulekrapulasta selvittyäni voisin neuloa vaikka tällaiset itselleni...

Paketin väänsin kymmenen kilon sokeripaketin kääreestä. Paljon vaan teippiä ympärille, ja postiin. Ihanaa lähettää postissa sukkia. Muutenkin tulee postitse lähetettyä aivan liian harvoin kenellekään mitään... Jos tekisi uuden vuoden lupauksen ja lähettäisi ihan ilman mitää syytä ystäville kirjeitä, kortteja tai jotain pientä itsetehtyä. Pienestä se päivän piristys on aina kiinni!

Ikivihreä

Syyslomaviikon raivoisan neulomisen jälkeen on jotain valmistunutkin ja jopa kuvattu. Alkaa olla hieman haasteita näiden neulekuvien ottamisessa, kun sisällä ei enää tahdo valo riittää ja ulkonakin se aika lyhenee päivä päivältä. Mutta onneksi olen nyt varautunut pakkasten ja pimeyden tuloon...

Malli: Naisen neulottu pikkujakku, Novita syksy 2011. (tykkään noista Novitan mallien nerokkaista neulenimistä:D)
Lanka: Drops Nepal, 550g.
Puikot: 5.5mm

 Lanka on ihan superihanaa! Aloitin tästä jo aiemmin liivin, mutta siihen ei lanka riittänyt. Piti siis purkaa. Samoin meinasi käydä nytkin, sillä varastossa olleet kymmenen kerää uhkasivat loppua kesken. Onneksi meillä on Ravelry, ja vakoilin sieltä ihmisten lankavarastoja ja hain samaa värierää hienolla menestyksellä. Eräs avulias henkilö laittoi postiin pari avustuskerää! Kiitos siitä.

Tästä on kovaa vauhtia tulossa yksi lempparineulomuksistani. Alkuun hieman epäilytti tuo kohokuvio, mutta valmiissa neuleessa se näyttää pelkojani paremmalta. Kuvio tehtiin nurjalle neulomalla yhdestä silmukasta kolme, joten kuvio nousee hieman koholle. En oikein ole kohoneuleiden ystävä, mutta tämähän nyt ei ole varsinainen ysärinyppy, joten uskalsin kokeilla:)

Möhkö

Lanka oli möhköä, sen neulominen oli aika möhköä ja lopputuloskin on möhkö. <3

Mlli: Kohoneulejakku, Garnstudio Dropsin sivuilta (109-14) (ilmainen ohje)
Lanka: Garnstudio Drops Eskimo, 1kg
Puikot: 8mm

Ohjeen mukaan pienimpään kokoon menisi lankaa 900g. Tein pienimmän koon ja helman tein n. 40 silmukkaa pienempänä kuin ohjeessa (eli en tehnyt laskoksia tuohon vyötärölle), silti lankaa kului 1kg. Eli vaikka silmukoita tuli huomattavasti vähemmän kuin ohjeessa, niin silti lankaa kului 100g enemmän. Jos olisin tehnyt leveämmän helma, eipä olisi lanka riittänyt loppuun asti. Onko mallissa virhe, vai väänsinkö tapojeni vastaisesti tiukkaan, sitä en sitten osaa sanoa.

Kaulus on kiva. Se tehtiin 7mm puikoilla, ja kaksinkertaisella langalla, joten se on miltei peltiä. Onpahan napakka, ei mene tuuli läpi ja pysyy ryhdissä. Kaulus tehtiin lyhennetyillä kerroksilla, eli niskasta se on miltei puolet leveämpi kuin edestä. 

 Mallissa ei tamppia ollut, mutta mielestäni se tähän istuu, niin teinpä sellaisen. Ei siis Tampereen teekkareiden vappulehti, vaan takin takavyö... Tekee neuleesta hieman "takkimaisemman". 

Pidän lopputuloksesta, tosin en tiedä, kuinka lanka kestää käytössä. Se löyhäkierteisyydensä vuoksi varmaankin nyppyyntyy, mutta saapahan ne aina leikattua pois. Takki on ollut jo käytössäkin, ja ihmeen hyvin pitää myös tuulen loitolla. Eikun keväthangille kirmaamaan...

Ufoja alta pois

Koska loppuvuoteni tuntuu olevan työntäyteistä aikaa on hyvä saada joitain keskeneräisiä projekteja nurkista lojumasta - ihan jo henkisen hvyinvoinninkin kannalta:D. Aloitin tämän baktus-huivin aikoja sitten, mutta muut tekeleet jyräsivät aikoinaan ohi prioriteetti-listalla. Noh, nyt se on valmis ja tässä pari kuvaa.

Malli löytyy täältä: Lacy Baktus
Lanka: Garnstudio Drops Delight, kaksi kerää eli 100g.
Puikot: 2,5mm

Taitaa olla jo kolmas baktus, jonka olen neulonut. On vaan käytössä niin hyväksi havaittu, että niitä voi olla vaikka kuinka ja monta. 
Langassa on ihanat värit ja sopii tähän huiviin hyvin. Vaikka Delight on sukkalanka, en siitä ehkä sukkia neuloisi. Lanka on aika löyhäkierteinen, joten kovaa kulutusta se tuskin sukissa kestäisi.

SYTYCKin hollywood-viikotkin ovat loppusuoralla, ja kuudelta saisi aloittaa varsinaisen kisasuorituksen. Harmi vaan että minä olen täällä ja langat ovat tuolla, joten keskiviikkona pääsen vasta siihen käsiksi. Eipä tässä paniikkia, aikaahan on. 

 

Syyslämmin

Syyslämmin valmistui. Tai oikeastaan se on ollut jo viikon käyttökelpoinen, mutta nyt se on siis myös kuvattu.



Ja tuossa äsken, kun kävin hakemassa lehden ulkoa, niin siellä todellakin tarvitaan sitä syyslämmintä^^)

Malli: Garnstusdio Dropsin sivuilta, 
Lanka: Garnstudio Drops Silke Alpaca, kului yhteensä 660g, eli hieman yli 13 kerää.
Puikot: 4,5mm

 

 Meillä ei äidin kanssa aina tämä kuvaus suju ongelmitta. Juuri kun se sai tässä sihdattua kuvan haluamastani kohtaa, selitän parhaillaan että miten se kuva pitäisi ottaa. Puolet kuvista oli nenän kohdalta aivoleikattuja tai sitten pirun kaukaa:D Onneksi nykyään on sentään digikamerat, kun ennen vanhaa filmiltä kehitettynä kaikki kuvat olivat niitä aivoleikattuja, jos äiti oli ollut kameran takana...




Muokkasin mallia sen verran, että tein kokopitkät hihat. Lisäksi monen raveltämöläisen tavoin tein kaarrokkeen pitsineuleeseen helmineuletta. Ensinnäkin se oli vaivattomampaa neuloa, ja toiseksi näyttää mielestäni paremmalta kuin kolmen silmukan kavennus ja perään yhteen silmukkaan kolme silmukkaa. 



Nyt pitäisi aloittaa SYTYCKiä varten konttineuleen opettelu. Tosin muutama pienempi projektikin olisi kesken ja yksi marinoituneista Novitan Jasmineista aloitettu neultakki. Tosin niistä nyt ei stressiä kannata ottaa, valmistuvat jahka valmistuvat. Toinen laita on kaikilla koulujutuilla, ja ennen kaikkea yhdellä kirjoitusprojektilla, johon lupauduin ennen kesää. Tuolloin en tiennyt, että syksystä on tulossa melkoisen stressaava jo ihan ilman sitäkin... huoh. Mutta eipä kai niistä eroon pääse, ellei niitä tee valmiiksi. Olen kyllä yrittänyt, mutta koneella ei koskaan vielä ole ollut valmiita tekstejä, vaikka kuinka olen niitä sieltä toivonut löytäväni...

Kesätoppi

Värjäysbuumin ohella on myös saatu jotakin neulottua. 
Kesätoppi valmistui juuri parahiksi, kun on taas saatu hieman lämpimämmät ilmatkin.

Malli: Garnstudion lehdestä nro 118 tunika 
Lanka: Garnstudio Drops Safran(225g) ja Cotton viscose(vajaat 50g). 
Puikot 3,5mm

Kolme viimeistä projektia olen tehnyt puuvillalangoilla, ja Dropsin Safran saa minulta parhaat arvosanat. Novitan Luxus Cotton ja Sublimen Organic Cotton aukesivat kierteeltään pahasti, mitä Safran ei tehnyt. Se pikemminkin kiertyy itsensä ympäri ja kierrettä saa silloin tällöin päästää löysemmäksikin. Lisäksi puuvillalangaksi Safran on melko riittoisaa: tähän toppiin ei kulunut kuin 225g eli reilut neljä kerää. 

Kivan sysäyksen toppiin antaa virkattu "ruokalappu" Dropsin Cotton Viscosesta. Samaisella langalla virkkasin reunuksen kaula-aukon lisäksi myös kädenteille ja helmaan.


Värejä en muuttanut alkuperäisestä mallista ollenkaan, ja hyvä niin. Nämä kaksi sävyä sopivat kesätoppiin ja toistensa kanssa loistavasti. Napitkin löytyivät vuosien varrella kertyneestä varastosta. Ompelin viisi nappia ohjeen neljän sijaan, jottei virkattujen kappaleiden väliin jäisi rakoa. 

Kuvat oli pakko ottaa "mummonmökkimme" edustalla, kun päivänkakkaratkin vielä kukkivat ihanasti. Huomaa myös ikkunoissa olevat pelargoniat:) Täällä se väripatakin kiehuu päivät pitkät... 

Topista tuli oikeastaan hienompi kuin odotinkaan. Pelkäsin, ettei se istu päälle ollenkaan, mutta tykästyin tähän kyllä kovasti.

Tänään on myös värjätty, mutta niitä kuvia sitten, kun langat kuivuvat ja pääsevät vyyhdille. (kyllä täällä töissäkin käydään, mutta meitä on kaksi touhuamassa, joten se selittää lankapaljouden:D)


Puikoilla on tulossa sukat siskolle aiemmin sipuleilla värjätyistä langoista ja kesäneuleena aloitan Rowanin Denimistä Raspyn.