Kohta pidetään kissanristiäisiä, sillä ollaan vihdoin päästy sopuun suloisuuksien nimistä. Ne ovat siis Rukki ja Lirppu, kuten otsikkokin kertoo. Just kun keksittiin hyvät nimet, niin jollakin oli aina pahoja konnotaatioita niistä nimistä (jos naapurissa on lapsuudessa asunu ärsyttävä Paavo-pappa ei sitä halua kissalleen nimeksi). Päädyimme siis nimiin, jotka muistuttavat kissoja jotenkin, eikä siis ihmisten nimiä.
Rukkihan tulee puhtaasti siitä, että hän on kova kehräilijä. Se saattaa sammua kesken leikkien esim. sohvalle ja kehrää siinä sitten nukkuessaan. Asennot on myös aina tällasia: aina ei voi muistaa missä yksi jalka roikkuu...
Lirppu sai nimensä ulkomuodostaan. Sillä on todella suuret korvat ja pää, mutta muuten se on vielä kovin hintelä (Rukki varmasti syö puolet Lirpunkin ruuista vaikka koitetaan valvoa).
Kävely on sellasta lieraamista ja se heittelee hassusti takajalkojaan juostessaan. Lirppua on myös vaikea kuvata, sillä se jättää Rukin päikkäreihin verrattuna puolet väliin ja mun tasosella kameralla harvoin ehditään mukaan tähän menoon.
Mun neulominen on edelleen hauskaa puuhaa näillekin. Käytössä on nyt pitkät puikot ja niiden päät on mitä mielenkiintoisimmat sivulla heiluessaan. Neule ei juurikaan edisty, kun toinen on lankakerän kimpussa ja toinen tappaa puikkoa....
Jep.
Ei auta kun odotella näitä hetkiä.
<3
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissat. Näytä kaikki tekstit
maanantai 2. elokuuta 2010
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
Perheenlisäystä
Parin päivän aikana täällä ei ole lanka paljoakaan puikoilla soljunut, vaan sen kanssa on juostu ympäri taloa. Meille on nimittäin tullut karvaista perheenlisäystä.
On tietysti aina helpotus, että lapsetkin pitävät langoista. Kuten kuvasta voi päätellä puikoilla on Raspy Rowanin Denimistä. Pelkäsin, että kohta suupielet on siniset, kun lankaa oli äärimmäisen mukava saalistaa.
Tälle kelpaa rapsutukset, eikä vierasta ihmisiä yhtään. Rukki menee päälle aina kun sormella hiemankin hipaisee. Tästä rukista ei tule lankaa, mutta rutkasti hyvää mieltä kuitenkin. Sama se kumpaa rapsuttaa, niin tämä on silti se, joka kehrää.
Johdot ovat luonnostaan äärimmäisen mielenkiintoisia. Meillä nykyisin yhteys katkeaa hieman useammin televisiosta kuin olisi tarve.
On ne kyllä niiiiiiin sulosia ja söpösiä, ettei nyt neuleet kauheesti edisty. Olen kuitenkin jo etukappaleen saanut aikaiseksi Raspyyn ja takakappalekin on ihan hyvässä vauhdissa. Yleisurheilun EM-kisat ehkä auttaa tässäkin asiassa.
Nyt palataan kissamaisiin tunnelmiin^^)
On tietysti aina helpotus, että lapsetkin pitävät langoista. Kuten kuvasta voi päätellä puikoilla on Raspy Rowanin Denimistä. Pelkäsin, että kohta suupielet on siniset, kun lankaa oli äärimmäisen mukava saalistaa.
Tälle kelpaa rapsutukset, eikä vierasta ihmisiä yhtään. Rukki menee päälle aina kun sormella hiemankin hipaisee. Tästä rukista ei tule lankaa, mutta rutkasti hyvää mieltä kuitenkin. Sama se kumpaa rapsuttaa, niin tämä on silti se, joka kehrää.
Johdot ovat luonnostaan äärimmäisen mielenkiintoisia. Meillä nykyisin yhteys katkeaa hieman useammin televisiosta kuin olisi tarve.
On ne kyllä niiiiiiin sulosia ja söpösiä, ettei nyt neuleet kauheesti edisty. Olen kuitenkin jo etukappaleen saanut aikaiseksi Raspyyn ja takakappalekin on ihan hyvässä vauhdissa. Yleisurheilun EM-kisat ehkä auttaa tässäkin asiassa.
Nyt palataan kissamaisiin tunnelmiin^^)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)