Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekniikkatestausta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekniikkatestausta. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. joulukuuta 2014

Koukuttaa!


Nyt vähän tuntuisi siltä, että kauan hiljaiseloa viettäneet ideapankki ja innostuskyky ovat heräilemässä tähän päivään. Olen viimeiset puolitoista kuukautta neulonut paljon, mutta neuleet ovat olleet melko perussuorittamista pukinkonttiin. Valmistuneiden joukossa oli toki hienoja värejä, kivoja malleja ja mukavaa perinteistä mutta en jaksanut niitä kuvailla tänne asti. Onpahan varmaa, että säilyvät sitten salaisuutena jouluaattoon asti - jospa joku saaja vaikka lukisi blogiani!?

Olen pitkään etsinyt mattoa keittiööni. Kuten odottaa saattoi, en löytänyt mieleistä. Tämä neito päätti siis, että matonkudetta sitten vaan ostamaan ja maton tekoon. 

Järkevä olisi voinut harkita ihan kutomista, mutta minäpä ajattelin heittää itselleni haasteen ja virkata sellaisen. Kangaspuita minulla ei edes ole, joten helposti luisuttiin valitsemaan virkkuukoukku työvälineeksi. Innostajana toimi alusta alkaen ihana Virkkuri-kirja! Ja minä  kun joskus olen vihannut virkkaamista! 



Kuvassa ensimmäiset kirjovirkkaus-testailuni. Hieman jäivät juoksut löysille, kun en huomannut niitä kiristellä. Helppoa hommaa tekniikkansa puolesta kuitenkin, joten eiköhän se matto saada alkuun näinä päivinä! Värit tulevat olemaan Harmaaseen taittava valkoinen ja tummansininen. Ruskealla tulee ehkä muutama mausteläiskä, mikäli se tulee tuotokseen sopimaan. 
Oijojoi, nyt taitaa olla käsillä kaikin puolin koukuttava projekti!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Koukuttavaa

Olen tässä pari päivää perehtynyt koukkuamisen ihmeelliseen maailmaan. Sen verran jo tiedän, että nimi on aika kuvaavaa: koukuttavaa tämä onkin! Tekniikasta käytetään myös nimeä Tunisialainen virkkaus, ja koukkuakin tunisialaiseksi koukuksi. Koukun molemmissa päissä on siis koukku, jolla työstetään silmuokita.
Tämän testailun lisäksi aloitin jo toisen. Koitan saada lapasen aikaiseksi, peukalokiila on jo valmiina. Nyt mietin, miten ne kärkikavennukset saadaan aikaan...



Neulottuja lapasia on jo niin paljon, että viehättää muilla tekniikoilla saadut pinnat. Koukkuamalla saa kivasti kaksivärisiä neuleita, ja värien avulla tämänkin pinnan saa muuttumaan melkoisesti.


Tekniikkakuvat eivät ole kovin kummoisia. Havaitsin, että omista käsistä kuvan ottaminen on hyvin, hyvin haasteellista:D Kuitenkin yläkuvassa on koukulle noukittu edellisen kerroksen pystysuuntaan kulkeva lanka. Koukulle noukitaan silmukka ja vedetään lanka siitä läpi.


Näin niitä silmukoita syntyy koukulle useita. Tässä vaiheessa siis normaalista virkkauksesta poiketen silmukoita on koukulla enemmän kuin yksi. Vasta kun koukku on täynnä silmukoita, työ käännetä nurja puoli itseä vasten. 


Koukun toisella päällä virkataan koukuttujen silmuokiden läpi ketjusilmukoita. Toinen lanka siis kulkee pystysuorien silmukoiden sisällä vaakatasossa. Jokaisen läpivedetyn silmukan jälkeen (tässä keltaisella langalla) tehdään ketjusilmukka, ja vedetään se koukulla olevan silmukan läpi, taas ketjusilmukka ja koukulla olevan silmukan läpi jne. Kun silmukat on viimeistä lukuunottamatta työstetty, työ käännetään oikea puoli itseen päin ja aloitetaan alusta. 

Tasona en ole vielä tätä koittanut. Se voisi olla seuraava testaus. Jos mielii samanlaista värikuviota, niin työssä pitäisi olla molempia värejä kaksi, jotta molemmissa reunoissa odottaisi lanka millä työstää silmukat toiseen suuntaan (tai ainakin näin järkeilen).Toisaalta useammalla värillä saisi hyvinkin elävää pintaa...