Tällä neuleella täytettäisi kaikki morsiamen vaatimuslistan kohdat häihin. Riittää siis, kun kutsuu minut villatakkini kanssa paikalle, niin homma suoritettu. Tämä projekti nimittäin on melkoisen vanha(noh, kolme vuotta nyt ei ikuisuutta ole, mut neuleprojektille sillä on ikää jo riittämiin), se on sininen ja nyt se on mun uusi villatakkini!
Malli: tästä lähdettiin liikkeelle, karsittiin ylimääräiset ja lopuksi kai sovellettiin kaikki osiot itse.
Lanka: Garnstudio Drops Alpakka, vajaat 8 kerää, eli 360g.
Puikot: 3mm
Tavoitteena oli tehdä istuva ja ohuesta langasta kevyt neuletakki. Vaatimuksissa oli myös listattuna v-pääntie, tarpeeksi pitkät hihat, muttei mitään ylimääräistä - kunnioittaa siis perus-sanan syvintä olemusta.
Melko hyvin tässä onnistuinkin, mutta istuva tasapainoilee aavistuksen liian pienen rimalla. Muutama sentti olisi etureunoissa saanut olla lisää, sillä nyt napittaessa kokonaan takin kiinni, aavistus pursuamista on havaittavissa. Mutta pidettäköön tätä takkia kolmen napin voimin kiinni tai sitten kokonaan auki.
Tätä takkia joka tapauksessa tullaan pitämään, sillä melkoinen vaiva sen valmiiksi saattamiseksi on ollut. Sitä on nitkutettu 3mm puikoilla epäsäännöllisissä sykleissä jo vuodesta 2010. On jopa niin historiallinen teos, että (omien sanojensa mukaan) peukalo keskellä kämmentä syntynyt ystäväni on neulonut tähän neuletakkiin kokonaiset 12 silmukkaa jollakin aavistuksen tylsällä massaluennolla, taaimmaisessa penkkirivissä.
Ja nämä on niitä suuria asioita nämä.
Nappien kanssa mietin pitkään, että minkälaiset tähän sopisi. Sovittelin vaaleita nappeja, mutta jotenkin ne eivät miellyttäneet silmään. Päätin sitten laittaa puiset, ruskeat napit. Neuletakki on niin yksinkertainen malliltaan, että napit saavat tässä nyt hieman erottua. Ja jos ne alkavat tuntua hassuilta, niin vaihdetaan ne sitten.
ps. Uusi korunikin pääsi mukaan kuviin. Se on Kalevalan Kosketus.
