Tekasin itselleni pipon.
Malli: Palmikkopipo (ilmainen ohje)
Puikot: 8mm
Lanka: Sandnes Garn Easy, 75g.
Pienensin mallia hieman, koska en halunnut siitä noin väljää kuin mallissa on. Tein kavennuksia enemmän ja siitä tulikin just mun päähän sopiva. Lankaa jäi 1,5 kerää, koska alkuperäinen suunnitelma oli tehdä iso muhkupalmikkotupsupipo, mut ei siitä sitten sellaista tullut. Nyt vois vaikka tehdä nuo kämmekkäät, mitkä on tuossa samassa ohjeessa.
Mulla on ollut huutava pula mustan villatakin suhteen. Nyt mulla on sellainen.
Malli: Moda 1/2007
Lanka: Novita Jasmin, 500g
Puikot: 4mm
Tämä on ollut kesken todella kauan, olen aloittanut neulomisen kesän lopulla. Piti haeskella inspiraatiota uudestaan, ja onneksi hain, sillä tämä on tosi kiva. Erityisesti kaulukseen olen tyytyväinen, kun se on hieman avarampi. Kauluksen reunat eivät lepata minne sattuu, vaikkei neuletakki ylös asti olisikaan kiinni.
Tosin pitsineuleesta loistaa alla olevan paidan väri läpi, mikä ei kuvassa nyt näy. Riippuen väristä, se saattaa olla kiva tai aivan liian häiritsevä, joten tämä hieman rajoittaa neuletakin käytettävyyttä. Jos alla on musta t-paita, niin hihoista loistaa ihon väri alta t-paidan hihasta lähtien:D
Olen ostanut langat joskus kolme/neljä vuotta sitten Novitan verkkokaupasta. Kokonaishinta neuletakille on 7,50€, yksi kerä maksoi 1,50€. Tässä voi siis kyllä sanoa, että kannatti tehdä itse... Katsotaan nyt, miten lanka kestää käytössä - kanssaneulojien kertomana kuulemma ihan hyvin. Toivottavasti käyttökokemus on hyvä, sillä pidän tästä neuleesta. Lisäksi minulla on tätä mustaa lankaa vielä toiset 0,5kg ja sitten kilo sekä sinistä että valkoista.... hömhöm.
Fiilis on siis ehdottomasti plussan puolella. Ilmassa on jopa suosikkineuleen tuntua.
Kisan dedline on toki jo mennyt ja loppuraporttikin kirjoitettu, mutta itse kisaneule valmistui nyt.
Malli: rav.link.(tosin mallista toteutettu ainoastaan idea ja alkuperäinen silmukkamäärä)
Lanka: Cascade Yarns 220 Wool, värit 2415, 8686, 7821.
Kaikkiaan lankaa kului 350g.
Puikot: 4,5mm
Ohjeessa neule on lyhythihainen, mutta muokkasin ohjetta liiviksi. Ensinnäkin neule on niin tyköistuva, ettei olkapääni olisi ilman suurta mallin muokkausta ikinä niihin hihoihin mahtunut. Toiseksi, en edes oikein pidä lyhythihaisista paidoista. Näin tämä on mielestäni käytännöllisempi, lisäksi paljon mukavampi päällä.
Koska vuosi 2010 oli ensimmäinen täysi bloggausvuosi minulla, niin teenpähän pienen koosteen. Tässä siis parhaat/pidetyimmät neuleet/langat vuodelta 2010.
Eka baktukseni onkin ollut ehkä paras neule koko vuodelta. Sitä on pidetty erittäin paljon, koska malli on yksinkertaisuudessaan todella toimiva ja lanka mitä parhain, Manos del Uruguay Silk Blend, silkkisen pehmeä eikä kutita yhtään!
Sitten olikin luvassa vuoden kohokohta, eli olympialaiset! Osallistuin ravelympics-kisaan, eli neulottiin hulluna avajaisista aina päättäjäisiin asti:) Tuloksena vuoden parhaat sukat ja kiva huivi kevättuuliin.
Kesällä hurahdettiin totaalisesti kasvivärjäykseen. Värjättyä lankaa syntyi kesän aikana miltei 10kg. Tässä muutama herkkupala. Tätä lisää ensi kesänä.
Kesällä oli varsinainen puuvillamania.
Kiva ja käytännöllinen bolero, jota on tullut pidettyä paljon.
Ylhäällä oleva toppi on ehkä paras toppi, jonka olen ikinä tehnyt.
Ja jos baktus oli vuoden paras neule, niin tässä on toiseksi paras. Rowanin Denimistä neulottu Raspy (by Kim Hargreaves). Suosikkipaitani tällä hetkellä.
Kesällä meille myös muutti pari karvapalleroa. Ne on jo kauheen kokosia mönttejä, ja tuntuu hassulta katsoa näitä "vauvakuvia". ^^)
Syksy olikin sitten hiljaisempaa neuleiden saralla alkuvuoteen verrattuna. Teemana oli opiskeluopiskeluopiskelu.
Osallistuin kuitenkin So you think you can knit- skabaan. Ideana oli opetella jotain uutta tekniikkaa ja tyyliä. Itse paneuduin konttineuleen opetteluun.
-Vuodelle 2011 tavoitteena on varastolankojen neulominen. Kuten blogin sivusta voi nähdä, niin lankavarastoni kasvoi melkoisesti viime vuonna.(tuossa ei edes ole kaikkia värjäyslankoja). Eipä siinä muuten ongelmaa, mutta kaksi asiaa loppuu: tila ja raha.
-Opiskelun saralla toivoisin hieman kevyempää touhua, enkä ainakaan mene lupaamaan historiikin kirjoitusta... Nyt kun se on paketissa, niin voisi sanoa, että mahtavaa että sain sellaiseen tilaisuuden, mutta ajankohta oli vain huono. Kiireisin syksy ikinä. Ei siis vuodesta 2011 pakkopullaa - ei opiskeluiden eikä neulomisenkaan suhteen.
-Vähemmän keskeneräisiä ja päällekkäisiä töitä.
-Tosin joku iso virkkausprojekti olisi kiva aloittaa. Vaikka se haaveilemani qvidi-minan-takki.
- Ja vähän enemmän aikaa liikunnalle tänä vuonna.
No niin, pitkä aika hurahti aivan huomaamatta. Syksy oli pitkästä aikaa erittäin vähäneuleinen - yksinkertaisesti siitä syystä, että opinnot veivät valtavasti aikaa ja energiaa. Siksi kisafiilis ei oikein kantanut alkuinnostuksen tavoin. Kuitenkin tavoite on saavutettu, eli osaan neuloa konttineuletta!! Haasteeni oli siis popping & locking.
Hollywood-viikkojen aikana innostuin ensimmäisenä gvidi-minan -takista, mutta sehän on virkkausta eikä oikein sopinut kuvaan. Suunnitelmat siis menivät uusiksi.
Päädyin pitkällisen harkinnan jälkeen konttineuleeseen, koska sen tekniikan oikeasti tahdoin opetella. Lisäksi löysin hienon mallin! (rav.link) Vaihtoehtoina pyörivät myös pari erilaista torkkupeittoa, mutta sellaista en oikeastaan tarvinnut, joten käytännöllisyys vei taas voiton.
Sitten oli ratkaistavana vielä materiaali, eli langat. Paikallinen lankakauppa pelasti jälleen.
Langaksi valikoitui siis Cascade Yarnsin 220 wool. Aivan ihanat värit!
Sitten alkoi treenaus. Ullan sivuilta hain konttineuleen ohjeen ja aloitin.
Olipas vaan hauskaa. Opettelin myös pari erilaista aloitusta. Tämän testikappaleen aloitusreunan silmukat on luotu kerralla ja niistä otettu aina uusi silmukka käyttöön, kunnes kaikki on työssä mukana.
Toinen tapa oli luoda silmukat aina työn edetessä. Jälkimmäinen sopii hyvin, jos kappaleen leveydellä on tietty vaatimus. Jos silmukat luo etukäteen kaikki, on vaikea arvioida, kuinka leveä kappaleesta lopulta tulee. Tosin pidin enemmän tavasta luoda kaikki silmukat samalla. Se on helpompaa/luontevampaa ja siitä tulee myös siistimpi.
Itse projektin lähtölaukauksen pamahdettua loin siis silmukat varsinaiseen kisatyöhöni. Muutin ohjeen silmukanluontitavan mieleisekseni (eli kaikki kerralla) ja työ lähti hyvin liikeneteeseen.
Eli siis ihan mielettömän hyvältä näytti tässä vaiheessa:DD
Noh, siitä jatkettiin ja työ eteni ja värivalinta osoittautui erittäin toimivaksi. Tein jopa tietokoneella luonnoksen, jonka avulla päätin, missä järjestyksessä värit tulevat olemaan.
Ennen joululomani alkamista paita oli melkein kainaloissa. Päätin, että joululoman aikana tämähän tehdään valmiiksi, koska aikaa oli vaikka kuinka. Sitten kävi erittäin kirvelevä takaisku, kun unohdin ottaa toiset kerät mukaan kotipaikkakunnalle lähtiessäni joulua viettämään. Lanka oli siis loppu ja toiset kerät möllöttivät Tampereella. Se siitä sitten.
Tämä on siis tilanne 31.12.2010. Onneksi ei kisan vaatimus ollut saada työtä välttämättä valmiiksi. Tosin minua ottaa kyllä päähän, sillä sisälläni asuu suomalaisen suorittajakansan henkeä. Tämä tosin tehdään nyt valmiiksi, joten tulkaahan katsomaan tänne, jos haluatte nähdä lopputuloksen.
Yhteenveto ja itsereflektointi pitää aina jokaisen projektin jälkeen tehdä, joten muutama kisan kokoava lausahdus on nytkin paikallaan.
-Uuden opetteleminen vaatii usein pientä potkua persuksiin. Sellainen muka vie kauheasti energiaa, vaikkei oikeasti näin olisikaan. Tässä se taas nähtiin, ettei konttineuleen teko ole vaikeaa - aloittaminen on.
-
Yhteistempaukset on aina parhaita. Ihminen kaipaa yhteisöllisiä juttuja, ja kanssaneulojat tosiaan osaavat yhteistempaukset, se on empiirisesti todistettu ennenkin. Kitos siis, kivaa oli. Löysin vaikka kuinka monta uutta kivaa blogiakin. Ravelryn kahelit, jotka kuvittelevat osaavansa neuloa, oli myös huippu.
- Suomalaisen suorittajakansan sielu asuu minussakin. Keskeneräiseksi jäänyt työ kismittää vielä pitkään. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, niinhän se tässäkin taas meni. möh.
- Ja ihan tajuttoman makeita töitä kanssaneulojat on saanu aikaan!
Ja sanoinko jo, että kivaa oli :)
Kun en kuvannut lahjoja ennen paketointia, niin postaus hieman viipyi.
Malli on omasta päästä sävellettyä, lanka on Noro Kureyon Sock ja puikot 2,5mm.
Lahjan idea lähti ihan langan ansiosta, koska ystäväni on erittäin suuri pinkin ystävä. Parasta tässä oli ystäväni mies, joka onnistui salakuljettamaan lahjan aina kuusen alle lahjansaajan sitä tietämättä. Kiitos siitä. Lahojen antamisessa parasta on tonttutouhuilu, eli hiipiminen ja seläntakana kähmintä, eikä toisella ole hajuakaan:DD
Revontulen neuloin toiselle ystävälleni tämän pyynnöstä. Tavoitteena oli iso ja muhku, joten revontuli oli siihen toiveeseen juuri oikea malli. (malli löytyy siis Ullan sivuilta)
Lankana on Novitan 7veikka, ja sitä kului reilut kaksi kerää, eli 350g.
Pitkään olen jo suunnitellut tekeväni itsellenikin tällaisen, yksi ihanan värinen vironvillakin huutelee tuolta laatikosta puikoille. Uuden vuoden idealismi pyrkii kuitenkin toteuttamaan itseään ja ensin on tehtävä keskeneräisiä töitä valmiiksi. Ehkäpä sitten...
