Seuraamassani blogissa käsiteltiin neulomisen negatiivisia puolia, ja minäkin päätin listata omat inhokkini.
1. Viimeistely. Kun kaikki kappaleet esim. villatakissa on neulottu, yhdistäminen ja lankojen päättely saattaa viivyttää valmistumista tuntuvasti. Viimeistelyvaiheessa on jo monta ideaa seuraavaksi projektiksi, joten on miltei mahdotonta vastustaa kiusausta aloittaa seuraava projekti ikävän lankojen päättelyn sijaan. Kuten tässä vaiheessa:
2. Liian paljon ihania lankoja. En mitenkään kykene omistamaan kaikenlaisia ja -värisiä lankoja, mitä maapallolla nyt ylipäänsä on. Okei, en haluaisi kaikkea omistaa, kuten tamponilankaa ynnä muita rumalankoja, mutta kaikki kivat kylläkin - ja niitä on paljon.
3. Ajan puute. Olisi ihanaa neuloa, kun on inspiraatio. Inspiraatiota ja neulomisvimmaa on ikävä lyödä tenttikirjalla päähän, mutta niin vaan pitää tehdä. Okei, tavoitteena ei ole lopettaa kaikkea muuta elämää, mutta olisi se nyt kohtuullista olla edes pari tuntia päivässä aikaa neuloa...
4. Ylituotanto. Minne tunkea kaikki miljoona sukkaparia ja villatakkia ja pipoa ja lapasta... Voihan niillä aina lahjoa ystäviä merkkipäivinä, mutta kun ei millään aina raaskisi kivoista neuleista luopua eikä kaikkea toisaalta ehdi käyttääkään.
5. Oikean etusormen kipeytyminen. Oikean käden etusormi luo nahkaansa hyvin usein, koska sillä sormella lykkään silmukoita eteenpäin vasemmalla puikolla. Terävät puikonpäät pahentavat tilannetta ja hommasta tulee todella kivuliasta. Kaikenlaisia virityksiä on kehitelty, mutta sormi ei toimi niin näppärästi, jos sen vuoraa lastarilla yms. ensiapuyrityksillä.
Ja jonkun tarvis tämä asuntokin siivota, eikä ainoastaan neuloa...
..minulla listalla olisi ehdottomasti se, että näin keski-iässä hartiat ja kädet kipeytyy aivan järjettömästi vähän pitemmästä neulonta/virkkaus sessioista. Ennen kesti neuloa parikin tuntia putkeen, mutta nykyään heti jokin paikka juilii kun vähänkin pitempään istuu...plaahhh!!! Tuon tamponilanka oli hauska :D empä ole ennen ajatellut sitä lankana :D
VastaaPoista