Aloitetaan tuosta pimeästä. Sitähän aina syytetään ensimmäisenä, kun puhutaan suomalaisen syksyn ja talven masentavuudesta. Pimeää on ja varpaatkin palelevat. Mielestäni on nyt kuitenkin niin, että pimeä on lähinnä syksyn pelastus! Pimeä kätkee alleen kaikenmoista, kuten lohduttoman näköiset paljaat puunoksat ja lentelevät risut. Lisäksi vesisateesta kuulee vain äänen ja näkee pisarat lasia vasten.
Pimeys tuo mukanaan tunnelmaa, ja onhan se hienoa istua punaviinilasillisella kynttilän valossa. Eilisillan tunnelmaa kun vertaa tämän aamun harmaaseen vesisateeseen, niin ei tarvitse olla pahoillaan siitä pimeydestä!
Syksyn tuoman viileyden myötä alkavat myös villalangat taas houkutella. Vaikka kesällä jo vannoin täyttäväni vaatekaapin puuvillaisilla ja pellavaisilla materiaaleilla, niin jännästi sitä taas tarttuu kaupasta villalankaa mukaan. Esimerkiksi nämä ihanaiset Pohjan akat, värissä hiekka. Joku saattaisi todeta ruskean olevan se minun talven värini - jälleen kerran.
Siis oikein mukavaa syksyä sinne pimeyden ja villalankojen keskelle!
Olen täysin samoilla linjoilla! Pimeys on kaunista ja pienet lyhdyt, tuikut yms. tuovat kotoisaa tunnelmaa. Villalangat kutsuvat puoleensa joka syksy minuakin!
VastaaPoistaNäin on, kynttilät tuovat ihanaa tunnelmaa pimeyteen. Ja mikäs sen mukavampaa kuin kuunnella sateen ropinaa kynttilänvalossa ihanan neuleen kanssa. :)
VastaaPoistaSateen ropina on ihana ääni ja kyllä ne kynttilät vaan näyttää paljon kauniimmilta pimeässä. :D Tunnelmallista syksyä sinulle!
VastaaPoistaIhanaa, että on muitakin, jotka tykkää pimeydestä!
VastaaPoistaJa kiitoksia, varmasti täällä vietetään kynttilänvalaistua ihanaa pimeää syksyä!