Palkintokaffeiden aika

  

Tähän kollaasiin ja postaukseen päätän juhlallisesti ja virallisesti sukkahaasteen päättyneeksi. Noooooo-in.

Hieman vielä heränneitä ajatuksia aiheesta.

Heti kesäkuun alusta olin ehdottoman hukassa, kun en tiennyt, mitä olisin alkanut neulomaan, että sitä tosiaan voi neuloa muutakin kuin sukkia, ja lankojakin on sukkalankaa paksumpaa, kaikki puikot olivat hukassa ja ne keskeneräiset työtkin tungettu jonnekin kaapin perälle. Vuoden aikana ehti autuaasti unohtamaan kaikki mallit, joiden toteuttamista olin suunnitellut. Piti ihan pinnistää, että edes löysi kaikki keskeneräiset kaapeista, joiden avulla ajattelin taas päästä kiinni neulontahypeen. Sitä nimittäin niin helposti lopetti suunnittelevansa minkään muun vaatekappaleen neulomista, kun seuraava projekti löytyi samasta sukkakirjasta. Ravelryn selaaminenkin jäi lähes kokonaan. Lankakaupoissakaan en ole montaa kertaa vuoden aikana käynyt, sillä sukkalankoja on ihan valikointiin saakka omastakin takaa. 

Suosittelen ehdottomasti ryhtymistä tällaiseen projektiin, mikäli hieman haluaa irtiottoa normista rytmistä. Toisaalta sitten vaarana on pieni leipääntymisen riski, jolloin ei jaksa enää niin innostua uuden aloittamisesta. Minulla ainaisena kilpailuhenkisenä ihmisenä tällainen haaste tarjoaa jännitystä siinä, että onnistunko itselleni asettamani tavoitteen toteuttamisessa, mutta ilman sitä sukat olisivat jo monta kertaa lentäneet sohvan taakse! Luovaa ja leikkimielistä hulluutta siis tarvitaan – tosin niitä tuntuu aika monesti neulojilta myös löytyvän.

On myös se todettava, ettei 19 sukkaparin neulominen vuoteen ole juttu eikä mikään. Jäin tosin kaksien sukkien päähän, mutta talvella minulla oli miltei kahden kuukauden tauko neulomisesta, ja jos sen olisin käyttänyt hyväkseni neuloen edes silloin tällöin, niin sukat olisivat valmistuneet varmasti. Teknisesti homma ei ole siis mahdoton, jos vaan jaksaa pitäytyä asiassa säännöllisesti, eikä muualtakaan tule vapaa-aikaa rajoittavia projekteja.

Loppukiteytykseen nostan seuraavat asiat: 

 

- Sukkia on nyt niin moneen lähtöön, ettei lähitulevaisuudessa pääse varpaat palelemaan.

- Värjättyjä sukkalankoja on huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna!

- Sitä taas nauttii uudella innolla neulomisesta ja toteutettavien mallien suunnittelusta jne.

- Tuli todettua, että Cookie A. on sukkien suunnittelijana nero.

- Taisin itsekin oppia kaikenmoista!

Ja nyt juhlistamaan päättynyttä työtä kaffeen ja keksitarjoilun muodossa.