maanantai 3. tammikuuta 2011

Sytyck - loppuraportti

No niin, pitkä aika hurahti aivan huomaamatta. Syksy oli pitkästä aikaa erittäin vähäneuleinen - yksinkertaisesti siitä syystä, että opinnot veivät valtavasti aikaa ja energiaa. Siksi kisafiilis ei oikein kantanut alkuinnostuksen tavoin. Kuitenkin tavoite on saavutettu, eli osaan neuloa konttineuletta!! Haasteeni oli siis popping & locking.

Hollywood-viikkojen aikana innostuin ensimmäisenä gvidi-minan -takista, mutta sehän on virkkausta eikä oikein sopinut kuvaan. Suunnitelmat siis menivät uusiksi.
Päädyin pitkällisen harkinnan jälkeen konttineuleeseen, koska sen tekniikan oikeasti tahdoin opetella. Lisäksi löysin hienon mallin! (rav.link) Vaihtoehtoina pyörivät myös pari erilaista torkkupeittoa, mutta sellaista en oikeastaan tarvinnut, joten käytännöllisyys vei taas voiton.

Sitten oli ratkaistavana vielä materiaali, eli langat. Paikallinen lankakauppa pelasti jälleen.


Langaksi valikoitui siis Cascade Yarnsin 220 wool. Aivan ihanat värit! 

Sitten alkoi treenaus. Ullan sivuilta hain konttineuleen ohjeen ja aloitin. 


Olipas vaan hauskaa. Opettelin myös pari erilaista aloitusta. Tämän testikappaleen aloitusreunan silmukat on luotu kerralla ja niistä otettu aina uusi silmukka käyttöön, kunnes kaikki on työssä mukana. 
Toinen tapa oli luoda silmukat aina työn edetessä. Jälkimmäinen sopii hyvin, jos kappaleen leveydellä on tietty vaatimus. Jos silmukat luo etukäteen kaikki, on vaikea arvioida, kuinka leveä kappaleesta lopulta tulee. Tosin pidin enemmän tavasta luoda kaikki silmukat samalla. Se on helpompaa/luontevampaa ja siitä tulee myös siistimpi. 

Itse projektin lähtölaukauksen pamahdettua loin siis silmukat varsinaiseen kisatyöhöni. Muutin ohjeen silmukanluontitavan mieleisekseni (eli kaikki kerralla) ja työ lähti hyvin liikeneteeseen. 


Eli siis ihan mielettömän hyvältä näytti tässä vaiheessa:DD
Noh, siitä jatkettiin ja työ eteni ja värivalinta osoittautui erittäin toimivaksi. Tein jopa tietokoneella luonnoksen, jonka avulla päätin, missä järjestyksessä värit tulevat olemaan.


Ennen joululomani alkamista paita oli melkein kainaloissa. Päätin, että joululoman aikana tämähän tehdään valmiiksi, koska aikaa oli vaikka kuinka. Sitten kävi erittäin kirvelevä takaisku, kun unohdin ottaa toiset kerät mukaan kotipaikkakunnalle lähtiessäni joulua viettämään. Lanka oli siis loppu ja toiset kerät möllöttivät Tampereella. Se siitä sitten. 


 Tämä on siis tilanne 31.12.2010. Onneksi ei kisan vaatimus ollut saada työtä välttämättä valmiiksi. Tosin minua ottaa kyllä päähän, sillä sisälläni asuu suomalaisen suorittajakansan henkeä. Tämä tosin tehdään nyt valmiiksi, joten tulkaahan katsomaan tänne, jos haluatte nähdä lopputuloksen.

Yhteenveto ja itsereflektointi pitää aina jokaisen projektin jälkeen tehdä, joten muutama kisan kokoava lausahdus on nytkin paikallaan.
   -Uuden opetteleminen vaatii usein pientä potkua persuksiin. Sellainen muka vie kauheasti  energiaa, vaikkei oikeasti näin olisikaan. Tässä se taas nähtiin, ettei konttineuleen teko ole vaikeaa - aloittaminen on.
    - Yhteistempaukset on aina parhaita. Ihminen kaipaa yhteisöllisiä juttuja, ja kanssaneulojat tosiaan osaavat yhteistempaukset, se on empiirisesti todistettu ennenkin. Kitos siis, kivaa oli. Löysin vaikka kuinka monta uutta kivaa blogiakin. Ravelryn kahelit, jotka kuvittelevat osaavansa neuloa, oli myös huippu.
   - Suomalaisen suorittajakansan sielu asuu minussakin. Keskeneräiseksi jäänyt työ kismittää vielä pitkään. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, niinhän se tässäkin taas meni. möh.
   - Ja ihan tajuttoman makeita töitä kanssaneulojat on saanu aikaan!

Ja sanoinko jo, että kivaa oli :)

4 kommenttia:

  1. Todella kaunis väriyhdistelmä :) Cascade 220 on vielä minulta kokeilematta, pitäisi kyllä...

    VastaaPoista
  2. Minustakin värit ovat aivan upeat! :) Varmasti siitä tulee hieno valmiina, hyvältä näyttää jo nyt.

    VastaaPoista
  3. Tähän asti näyttää tosi hienolta. Jopa kahdedittavalta. Terveisin toinen popping&locking -kilpailija.

    VastaaPoista