Loma

Joululomani on tänä vuonna hieman erilainen kuin edellisinä vuosina. Ei siksi, että tekisin jotain kovin erilaista tai viettäisin sen jossain muualla, vaan koska sitä edeltävä aika on ollut erilainen ja ehkä myös tuleva vuosi.

Aiemmin olen odottanut lomaa kuin kuuta nousevaa, koska se on merkinnyt vapaa-aikaa. Nyt sitä vaapaa-aikaa on ollut jo ennen lomaa enemmän kuin aiempina vuosina, joten en ole maannut kolmea ensimmäistä lomapäivää sohvalla kuitaten univelkoja pois. Lisäksi, eräs pidempi projekti, joka kestää reilut pari vuotta, on alkanut, ja aivoni työstävät ideoita ja toteutussuunnitelmia oli sitten joulun aika tai ei.

Neuleiden saralla on tapahtunut ehkä se paras joulurentoutus, sillä ennen joulua tein poikkeuksellisen paljon juttuja muille, niin nyt pitkästä aikaa neulon itselleni jotain! Sillä ei ole kiire, neulon sellaista mallia kuin itse olen valinnut ja vielä väreistä joita rakastan!

Puikoilla on Veera Välimäen malli Stripe Study Shawl. Juuri sellainen mistä pidän: yksinkertainen mutta siinä on jujua.

Joulukorttejakin lähti tänä jouluna muutamia. Neuloin niihin kuusen, jonka voi ripustaa vaikka joulukuuseen tai pitää kiinni kortissa, jos niin haluaa.

Ja kuusi ei ole kitukasvuisuuden vuoksi vaalea, vaan ajattelin hieman pirteämmän vihreän olevan paikallaan nyt kun ulkona on hyvin pimeää...

Lapasia

Tasan vuosi sitten aloitin lapaset. Suunnitelma oli tehdä niistä vuorelliset, koska viime talvihan oli h...yvin kylmä. Noh, lapaset eivät koskaan valmistuneet viime talven pakkasiin. Tänä syksynä sain neulottua päälliset valmiiksi, vieläkin vuoret kuitenkin uupuivat.

Itsehän en näitä vuoria koskaan saanut nelotuksi, mutta osasin pyytää apua äidiltä. Näin siis vuoretkin valmistuivat ja lapaset pääsivät vihdoin keskeneräisten projektien lisalta pois. Tuntuu jotenkin juhlalliselta pyyhkiä blogini oikeasta reunasta keskeneräisten projektien kohdalta nämä `lapaset Gjestal Maijasta`.

Lankana päällisissä on Gjestal Maija, jota meni n. 80g. Vuoret on tehty Novitan Woolista, sitä kului n. 75g.

Kuvion olen kaivanut jostakin neulonnan käsikirjasta (sekin on päässyt tässä matkalla jo hukkumaan).

Viime postauksen jäljiltä on myös koukkuaminen edistynyt. Kokeilut eteneivät lapasiin, jotka erinäisten sovellusten jälkeen näyttävät tältä:

Lapasten aloitukseen tein 36 kjs. Toisella kerroksella virkkasin kiinteitä silmukoita, joista sitten noukin ensimmäisen koukutun kerroksen. Lapasissa on siis 36 silmukkaa. Koko sopii siroon naisen käteen, joskin lapaset luonnollisesti ovat hieman erikokoiset, sillä toisen virkkuujälki on piukempaa. Koukku oli kokoa 4-4,5mm.

Lankana näissäkin lapasissa on Gjestal Maija, molempia värejä meni inasen alle kerä, eli yhteensä 100g. Lapaset oliva niin soukat, että ilman peukalokiilaa ne eivät olisi mahtuneet käteen. Siispä lisäsin joka toinen kerros kaksi silmukkaa. Lisäyksiä tein yhteensä 6 kertaa. Ehkä yksi vähemmänkin olisi riittänyt, mutta mieluummin inasen liian iso kuin liian pieni peukalo on parempi.

Sitten täällä on myös"joulutouhut" alkaneet. Tämän joulun ehdottomasti kuumi buumi ovat neulotut joulupallot, joten tottahan toki mekin olemme niitä neuloneet.

Olen tilannut jo Arnen ja Carloksen kirjan, mutta alan jo hermostua toimitusajan pituuteen. Tilasin englanninkielisen teoksen brittiläisestä nettikaupasta, ja toivotaan tällä viikolla saapuvaksi! Odotin perjantaihin asti, mutta sitten kärsivällisyyteni loppui muiden neuloessa ihanaakin ihanampia palloja:D Kävin hakemassa Hesarin sivuilta yksinkertaisen ohjeen palloista ja tein muutaman.

En viitsinyt edes alkaa sovittamaan kirjoneulekuvioita palloon, sillä sitä vartenhan minä sen kirjan olen tilannut! Tyydyin siis yksinkertaisempaan sovellukseen, ja tein yksivärisiä ja raitaisia. Pallot on aika ihastuttavia! Olen myös sitä mieltä, että miltei kaikki näyttää paremmalta lasipurkissa, niin myös pallot! Kippaan voisi myös laittaa pienet jouluvalot, niin pallot näkyisivät myös pimeällä.

Siis lisää palloja - ja lamput.

Koukuttavaa

Olen tässä pari päivää perehtynyt koukkuamisen ihmeelliseen maailmaan. Sen verran jo tiedän, että nimi on aika kuvaavaa: koukuttavaa tämä onkin! Tekniikasta käytetään myös nimeä Tunisialainen virkkaus, ja koukkuakin tunisialaiseksi koukuksi. Koukun molemmissa päissä on siis koukku, jolla työstetään silmuokita.
Tämän testailun lisäksi aloitin jo toisen. Koitan saada lapasen aikaiseksi, peukalokiila on jo valmiina. Nyt mietin, miten ne kärkikavennukset saadaan aikaan...

Neulottuja lapasia on jo niin paljon, että viehättää muilla tekniikoilla saadut pinnat. Koukkuamalla saa kivasti kaksivärisiä neuleita, ja värien avulla tämänkin pinnan saa muuttumaan melkoisesti.

Tekniikkakuvat eivät ole kovin kummoisia. Havaitsin, että omista käsistä kuvan ottaminen on hyvin, hyvin haasteellista:D Kuitenkin yläkuvassa on koukulle noukittu edellisen kerroksen pystysuuntaan kulkeva lanka. Koukulle noukitaan silmukka ja vedetään lanka siitä läpi.

Näin niitä silmukoita syntyy koukulle useita. Tässä vaiheessa siis normaalista virkkauksesta poiketen silmukoita on koukulla enemmän kuin yksi. Vasta kun koukku on täynnä silmukoita, työ käännetä nurja puoli itseä vasten. 

Koukun toisella päällä virkataan koukuttujen silmuokiden läpi ketjusilmukoita. Toinen lanka siis kulkee pystysuorien silmukoiden sisällä vaakatasossa. Jokaisen läpivedetyn silmukan jälkeen (tässä keltaisella langalla) tehdään ketjusilmukka, ja vedetään se koukulla olevan silmukan läpi, taas ketjusilmukka ja koukulla olevan silmukan läpi jne. Kun silmukat on viimeistä lukuunottamatta työstetty, työ käännetään oikea puoli itseen päin ja aloitetaan alusta. 

Tasona en ole vielä tätä koittanut. Se voisi olla seuraava testaus. Jos mielii samanlaista värikuviota, niin työssä pitäisi olla molempia värejä kaksi, jotta molemmissa reunoissa odottaisi lanka millä työstää silmukat toiseen suuntaan (tai ainakin näin järkeilen).Toisaalta useammalla värillä saisi hyvinkin elävää pintaa... 

Huovutettua

Onpas harmaata. Vettä sataa. Pimeää.
 Marraskuu voisi hyvinkin olla erittäin masentava kuukausi... Tai no, onhan se, mutta siitä saa vähemmän masentavan, kun ympäröi itsensä ihanilla käsitöillä. Ajattelin, että paras piristys olisi nopeasti valmistuva projekti, joten päätin tehdä huovutetut lapaset.

Lanka: Hjertegarn Lima,
menekki tasan kaksi kerää, eli 100g.
Puikot: 5mm

Nopeaa projektia kaipasin, ja sitä nämä todella olivat. Miltei päivässä valmista! Yhteen lapaseen meni tarkalleen yksi kerä. Neuloin ennen kärkikavennuksia peukalon, jotta pystyin käyttämään langan mahdollisimman loppuun. Huovutuksen jälkeen tämä lanka on vielä hyvin muokattavissa: kokoa lapaseen saa venytettyä aika paljonkin. Pesukoneesta tultuaan näyttivät lapsen lapasilta; pikkuisen muokkauksen jälkeen olivat aikuisen käteen sopivat.

Saman tien kun kerran innostuin, niin tein toiset. Strategiset mitat ovat siis samat kuin violeteissa lapasissa lankaa myöden. Näihin yksivärisiin voisi tehdä kämmenselkään kirjailut. En sillä saralla ole aiemmin kunnostautunut, joten nyt voisi harjoitella.

Nämä siniset lapaset huopuivat paljon vähemmän kuin nuo kirjavat. Liekö ollut pesukone täydempi, värjäyksestä johtuvaa tai lankaerästä kiinni. Vaikka ovat käytännössä "samaa lankaa", niin huopumistulos on todella erilainen. Violeteista ei enää näe silmukoita ollenkaan, mutta sinisissä huopuminen oli paljon kevyempää: silmukkajonotkin näkyvät vielä selvästi. Siniset vaativat vähemmän muovailua pesun jälkeen, mutta violettien pinta on minusta kauniimpi.

Marraskuun masennuslaariin voisi hyvin tunkea myös tämän valonpuutteen. Kuvaamista voisi kuvailla erään poliitikon sanoin: VMP!

Tuikkikaa tähtöset!

Viime viikot olen tahinut näiden kirjoneulesukkien parissa. Ystäväni pyysi tällaiset tekemään, joten rohekasti sitten tulostin kaaviokuvan, otin puikot käteen ja aloin neuloa. Havaitsin, että kirjoneuletta ei ole kovinkaan paljon lähiaikoina harjoiteltu. Aluksi tuntui, että tulen vielä vanhaksi näiden sukkien kanssa, mutta kyllä se sitten lähti luistamaan. Joten kiitos tästä ystävälleni, ilman ulkoista pakotetta nämä lojuisivat hyvin suurella todennäköisyydellä sohvan takana - kauan.

Malli on Dropsin sivuilta, malli 110-42,

Langaksi valitsin ohjeen Dropsin Karisman sijaan Viking Villen (halusin tehdä vahvistetusta sukkalangasta) ja sitä kului yhteensä 240g. (Tummanharmaata meni 130g ja valkoista 110g).

Puikot: 4mm.

Hieman modailin ohjetta: jätin ylimpiä kirjoneulekuvioita pois, koska toiveissa oli polvipituiset (ei siis ylipolven menevät) sukat. Vähän näistä kyllä innostuin, vaikken loppuvuonna kuitenkaan taida enää tarttua kirjoneuleeseen. Tarvitsen hetken hermoloman: kirjoneuleguruksi on vielä erittäin pitkä matka:D

Mutta kirjoneulekrapulasta selvittyäni voisin neuloa vaikka tällaiset itselleni...

Paketin väänsin kymmenen kilon sokeripaketin kääreestä. Paljon vaan teippiä ympärille, ja postiin. Ihanaa lähettää postissa sukkia. Muutenkin tulee postitse lähetettyä aivan liian harvoin kenellekään mitään... Jos tekisi uuden vuoden lupauksen ja lähettäisi ihan ilman mitää syytä ystäville kirjeitä, kortteja tai jotain pientä itsetehtyä. Pienestä se päivän piristys on aina kiinni!

Piikkiö

Kerrankin täälläkin jotain punaista! Kuitenkaan omaan käyttöön nämä eivät ole. Vaatekaapissani eikä päälläni nähdä siis jatkossakaan punaista - ei vaan ole mun juttu ei.

Malli on Mary Oljen Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä -kirjasta. Malli kulkee kirjassa nimellä urheilusukka 7-8 vuotiaalle. 
Lanka on itsevärjättyä Gjestal Maijaa, sitä kului 200g. Lanka on värjätty kokenillin ja krapin jäkiväreillä. 
Puikot 3mm.  

Kirjan mallissa silmukoita oli 69, joten lisäsin luomisreunan silmukkaluvuksi 76s. Sukan suu on kaksinkerainen ja nurjalla puolella on aukko kuminauhan pujottamista varten kujaan - hyvin Mary Olkimainen sukansuu siis. Olki toteaa kirjassaan, että todella pitkissä naisten sukissa kaksinkertainen reuna on hyvä ja tukeva alusta myös sukkanauhanappien kiinnittämistä varten!

Sukan kuviomalli on otettu talteen Piikkiöstä. Olki on siis luonut tämän kuvion vanhojen sukkien perusteella. Perinteinen suomalainen kuvio siis kyseessä. Kuvio luodaan nurjilla ja oikeilla silmukoilla. Oljen mielestä esiäitimme olivat taitavampia neulojia mitä 1940-luvun naiset(jolloin siis kirja on ilmestynyt), koska sukat ovat aiemmin olleet kauniin koristeellisia ja sen lisäksi vielä todella mallikkaita. Kuvio on kyllä kaunis - itse pidän näistä nurjilla ja oikeilla silmukoilla luoduista kuvioista. Lisäksi kuviota neuloo todella nopeasti ja vaivattomasti!

Oljen mukaan jokaisessa sukassa tulisi myös olla takasauma. "Esiäitimme tiesivät, että sukka on sekä mallikkaan näköinen että säären hoikkuutta tehostava, jos siinä keskellä takana kulkee hyvin näkyvä saumaa muistuttava kuvioraita." (Olki: Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä) Näihin sukkiin toki neuloin sauman, mutta se hieman  hukkuu tuonne kuvioon. Pohjekavennukset on kyllä hyvä tehdä tuon sauman molemmin puolin.

Neuloin sukat vajaassa viikossa, sillä nämä oli tosi koukuttavat neuloa! Yleensä pitkissä sukissa viimeistään toisen sukan varressa alkaa kyllästyttää, mutta näitä neuloin kauhealla innolla. Tenttikirja ei ehkä ihan samalla tahdilla sitten edistynytkään, mutta ehtiihän sitä sitten...

Hyvää Nenäpäivää!!

Tänään on siis virallinen nenäpäivä! Sen tietää siitä, että meille tullessaan saa oitis asiaankuuluvan nenän...

Huomasitteko, että mulla on uus pipo?

Sitähän näissä on YRITETTY kuvata, mut sit lähti nenä elämään omaa elämäänsä...

Noh, sen malli Felicity,(Ravelryyn)

Lanka: Cascade Yarns 220 Paints, n. 70g.

Puikot 3,5mm ja 4mm.

Tehkää hyvää tänään!

Pomatomukset

Pari viikkoa sitten vietetyn syysloman aikana valmistui myös Pomatomukset. Enpä vain ole saanut niitä täällä vielä esitellyksi. Olen mukamas niin kiireinen, etten ehdi tietokoneen vieressä piipahtamaan yhden päivityksen verran. Tänään sain yhden ylimääräisen tunnin käyttööni kellojen siirtämisen vuoksi. Olin kaupan oven takana klo 11.00 ihmettelemässä, miksi on niin hiljaista... Aamulla tavattiin ystävien kanssa sulassa sovussa kaikki tuntia liian aikaisin liikenteessä, sillä kukaan ei ollut huomannut kellojen siirtämistä:D 

Malli: Pomatomus, by Cookie A
Lanka: Araucania Ranco Multy, 100g
Puikot: 2.5mm 

Sukat on kyllä ihanat ja olen näitä jo kauan suunnitellut tekeväni. Oikea lanka vain ei ollut vielä tullut vastaan. Tämän langan nähdessäni hennot kellot kilisivät sen merkiksi, että nämä kaksi kuuluvat yhteen. Kuvat on vain otettu hieman liian samanvärisen taustan edessä, joten langan ja mallin symbioosi näissä ei nyt näytä niin vakuuttavalta...
Muttamutta, voihan takareunasta neulottu oikea silmukka. Ei niitä nyt ihan hetkeen. 

Valmistuneiden listalle pääsi myös Stockholm Scarf. Lanka on Cascade Yarnsin  220 Paints. Sitä kului yhteensä 200g, neuloin muistaakseni 5mm puikoilla.

Samasta langasta on tarkoitus nyt neuloa myös pipo. Yksi versio on jo valmis, mutta lopputulos näyttää siltä, että minulla olisi iso punertava herne päässä. Ei hyvä, joten uutta yritystä vaan.

Ikivihreä

Syyslomaviikon raivoisan neulomisen jälkeen on jotain valmistunutkin ja jopa kuvattu. Alkaa olla hieman haasteita näiden neulekuvien ottamisessa, kun sisällä ei enää tahdo valo riittää ja ulkonakin se aika lyhenee päivä päivältä. Mutta onneksi olen nyt varautunut pakkasten ja pimeyden tuloon...

Malli: Naisen neulottu pikkujakku, Novita syksy 2011. (tykkään noista Novitan mallien nerokkaista neulenimistä:D)
Lanka: Drops Nepal, 550g.
Puikot: 5.5mm

 Lanka on ihan superihanaa! Aloitin tästä jo aiemmin liivin, mutta siihen ei lanka riittänyt. Piti siis purkaa. Samoin meinasi käydä nytkin, sillä varastossa olleet kymmenen kerää uhkasivat loppua kesken. Onneksi meillä on Ravelry, ja vakoilin sieltä ihmisten lankavarastoja ja hain samaa värierää hienolla menestyksellä. Eräs avulias henkilö laittoi postiin pari avustuskerää! Kiitos siitä.

Tästä on kovaa vauhtia tulossa yksi lempparineulomuksistani. Alkuun hieman epäilytti tuo kohokuvio, mutta valmiissa neuleessa se näyttää pelkojani paremmalta. Kuvio tehtiin nurjalle neulomalla yhdestä silmukasta kolme, joten kuvio nousee hieman koholle. En oikein ole kohoneuleiden ystävä, mutta tämähän nyt ei ole varsinainen ysärinyppy, joten uskalsin kokeilla:)

Syksyn värit

Olin auttelemassa mökillä laiturin nostossa, tavaraoiden raijaamisessa, liikojen ruokien pois syömisessä ja sen sellaisessa. Sen verran autoin laiturin talvehtimisasetuksissa, että puhuin vieressä kuin papupata ja otin muutaman kuvan.

Puut on nyt niiiiiin ihanan värisiä.

Kyllä täällä kohta neuleitakin valmistuu. Nyt on pää niin täynnä ideoita, että harmittaa, kun ei ehdi niin nopeasti neulomaan kuin ideoita putkahtelee...

Ilma on jo sen verran viilentynyt, että neulojan sesonki on kyllä alkamassa: huivia kaulaan, pipoa päähän ja lapasia käteen. Pojukin päätti tulla lämmittelemään vastavalmistuneen huivin päälle - totesi sen lämmittävän vielä enemmän kunhan siihen tarttuu pari karvaa kiinni...

Parit

Syksyn väriteema jatkuu myös sukissa, sillä raitavillis sai parikseen raitasukat!

Malli: ihan perussukat
Lanka: kasvivärjätty Gjestal Maija, yhteensä n. 120g.
Puikot: 3mm

Tein tosiaan villatakin pariksi vielä sukat jämäkeristä. Eipä näistä nyt sen kummempaa sanottavaa ole, ihan tavalliset sukat, 60s, ranskalainen kantapää ja sädekavennukset. 

Tunnustus

Sain ihkaensimmäisen huomionosoituksen blogilleni Elinalta, kiitos tästä!

Tunnustuksen saajan pitää kiittää

tunnustuksen antajaa,

antaa tunnustus 8 bloggaajalle ja kertoa 8 asiaa itsestään, joita ei ole

aiemmin kertonut.

1. En ole koskaan pitänyt askartelusta enkä kuviksesta.
2. Haluaisin kuitenkin kovasti pitää askartelusta (esim. joulukorttien tekemisestä).
3. Haaveilen edelleen open duunista, vaikka se ihan hullua onkin.
4. Rakastan sairaalasarjoja. 
5. Kuuntelen aina silloin tällöin salaa Movetronin Alla koivupuun -biisiä.
6. Pelkään hirveästi hämähäkkejä.
7. Olen saanut kaksi viherkasvia pysymään hengissä jo kaksi vuotta!
8. Menetän totaalisesti hermoni kun tietotekniikka ei pelaa. (tämän sai kokea eilen DNA:n asiakaspalvelu, olen pahoillani siitä)

Ja tunnustus lähtee eteenpäin...

Emma, My Exploration

Anna, Honey I'm Home

Judiuni, Villalankasarvikuono

Emmanuelle, This is my knitting

Hannele, Hannele in Wonderland

Jatta, Jatta soheltaa

Siinä on nyt vaan kuusi, mutta syytän taas tätä jo manaamaani tietotekniikkaa: hermo ei kestä linkittää useampaa, kun tämä yhteys toimii niin toivottoman hitaasti. 

Retroilua

Syksyn värimaailma on ihan parhautta! (oikeastaan niin mun mielestä on jokaisen vuodenajan, mut nyt se syksyn värimaailma on parasta, koska syksyhän on nyt) 
Siitä innostuneena valitsin kasvivärjättyjen Maijojen laatikosta syksyvärejä: kahta ruskeaa sävyä ja oranssia!

Ja niistä muodostui sitten raitatakki.

Mallin sovelsin työn edetessä, visiona ihan perus.
Lanka: kasvivärjätty Gjestal Maija, yhteensä 450g. (suopursu: tummanruskea, krapin ja punasipulin jälkiväri: vaalean ruskea, krappi: oranssi)
Puikot: 3,5mm

Ensimmäinen oranssi raita oli ihan kauhean kirkas. Meinasin jo riistää koko neuleen. Päätin kuitenkin pysyä kannassani, että voin käyttää muunkin värisiä vaatteita kuin yksivärisiä harmiata, mustia ja sinisiä. Joten jatkoin neulomista - onneksi - koska pidän tästä lopputuloksesta.

 Mallissa ei ole mitään kummallisuuksia. Hihojen ja vartalon raidat sain sopimaan kohdikkain, kun noukin virkkuureunasta silmukat kainalon kohdalla olevaan oranssiin raitaan ja neuloin siitä ylöspäin. Riistin alareunan virkkauksen pois ja jatkoin hihaa alaspäin. Hiha on mielestäni helpompi neuloa ylhäältä alaspäin, koska kun kainalon kohdan tietää, on hihan leveys helpompi sovittaa oikean kokoiseksi.

Ja voi sitä lankojen päättelemisen määrää...